Aïr
Aïrvuoret eli Aïrin massiivi (ransk. Massif De L’Aïr) on vuoristo Afrikassa Saharan autiomaassa Nigerin keskiosassa. Aïrvuoret ovat jyrkkärinteisiä, ja monet niistä kohoavat 1 800 metrin korkeuteen. Vuoriston korkein huippu Grébounvuori on 1 944 metrin korkeudella merenpinnasta.[1]
Vuoristoa halkovat syvät laaksot. Laaksoissa on jonkin verran kasvillisuutta, joten tuaregit harjoittavat niissä paimentolaisuutta. Alueelta kaivetaan uraania ja muita mineraaleja.[1] Aïr on tunnettu 6000-luvulta eaa. noin vuoteen 1000 eaa. tehdyistä kalliomaalauksistaan ja -kaiverruksistaan. Aikaisemmin Aïr oli laidunaluetta, mikä on nähtävissä karjaa ja suuria nisäkkäitä kuvaavista maalauksista. 3000-luvulla eaa. aavikko alkoi kuitenkin levitä ja tuaregit muuttivat alueelle pohjoisesta. Myöhempi taide kuvaa sotaa: hevosia ja sotavaunuja. Erityisen kuuluisa on Daobusista vuonna 1999 löydetty viisi metriä korkea kirahvia kuvaava kaiverrus.lähde? Vuonna 1991 osa Aïrvuorista liitettiin yhdessä Ténérén kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon nimellä Aïrin ja Ténérén luonnonsuojelualue.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Aïr massif Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.6.2012.
- ↑ Air and Ténéré Natural Reserves Unesco. Viitattu 2.6.2012.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aïr Wikimedia Commonsissa
