50 let Pobedy
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| 50 let Pobedy 50 лет Победы |
|
|---|---|
 |
|
| Omistaja | Venäjän federaatio |
| Rakennustelakka | Baltijski zavod, Pietari |
| Kölinlasku | 1989 |
| Neitsytmatka | 2007 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 159,6 m |
| Leveys | 30,0 m |
| Syväys | 11,0 m |
| Uppouma | 25 000 t |
| Koneisto | 2 ydinreaktoria |
| Akseliteho | 55,9 MW |
| Nopeus | 21,4 kn |
| Miehistö | 138 henkilöä |
| Muuta | suurin jäävahvuus 2,8 m |
50 let Pobedy (ven. 50 лет Победы, suom. 50 vuotta voitosta) on Venäjän federaation Arktika-luokan ydinkäyttöinen jäänmurtaja. Se on hieman muita luokkansa aluksia suurempi ja siten se on maailman suurin ydinkäyttöinen jäänmurtaja. Sen pituus on 159 metriä, leveys 30 metriä, uppouma 25 000 tonnia ja nopeus 21,4 solmua. Jäänmurtaja kykenee murtamaan 2,8 metrin paksuista jäätä. Aluksessa on kaksi ydinreaktoria. Konetehosta 55 900 kW siirtyy alukseen potkureille. Miehistöön kuuluu 138 jäsentä. Alusta on käytetty jäänmurtamisen lisäksi turistien ja luonnontieteilijöiden kuljettamiseen Pohjoisnavalle.[1]
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksen köli laskettiin Baltijski zavodin telakalla Pietarissa nimellä Ural vuonna 1989, ja se laskettiin vesille 1993. Samana vuonna aluksen rakentaminen keskeytyi rahoituksen puutteeseen. Nimi viittaa vuoteen 1995 ja toisen maailmansodan päättymisen 50-vuotispäivään, jolloin aluksen oli määrä valmistua. Rahoituksen loppumisen johdosta se ei kuitenkaan valmistunut, ja sen varustelua jatkettiin vasta 2003. Alus valmistui vuonna 2007[2] ja sillä ajettiin koeajo Suomenlahdella 12. helmikuuta 2007.
Suomen valtio huomautti koeajosta, koska siitä ei ollut informoitu etukäteen. 1996 tehdyn sopimuksen mukaan Venäjän tulisi ilmoittaa alle 300 kilometrin päässä Suomen rannikosta liikkuvista ydinkäyttöisistä aluksista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Legander Bronder, Polina: 50 Let Pobedy icebreaker sails to North Pole in Clean Arctic project Arctic. 28.7.2021. The Barents Observer. Viitattu 6.7.2023. (englanniksi)
- ↑ 50 LET POBEDY Ships. Marine Traffic. Viitattu 6.7.2023.