Kolmas Henokin kirja
| Kolmas Henokin kirja | |
|---|---|
| ספר חנוך לר׳ ישמעאל כ׳׳ג | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | anonyymi kirjoittaja, Henok (pseudepigrafinen) |
| Kieli | heprea |
| Genre | apokryfinen kirjoitus |
| Julkaistu | 400 jaa. – 500 jaa. |
| Suomennos | |
| Suomentaja | englannista Tom Pellert (T. P. Laine) |
| Kustantaja | Kustannusosakeyhtiö Tammi |
| Julkaistu | v. 1982 teoksessa Raamatun arvoitus ja Halleyn komeetta |
| Sivumäärä | 49 s. |
| ISBN | 951-30-5567-1 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kolmas Henokin kirja eli Heprealainen Heenokin kirja on juutalainen apokryfi, joka on kirjoitettu vuosien 400 jaa. ja 500 jaa. välillä. Kirja tunnetaan myös nimellä Palatsien kirja, Ylipappi Ismael Rabbin kirja ja Metatronin ilmestys. Kirja on tärkeässä asemassa kabbalistisessa mystiikassa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirja on todennäköisesti pseudepigrafi, ja se on laitettu tannaiitti Ishmael ben Elisha ha-Kohennin nimiin, jonka isä palveli Jerusalemin temppelissä ylipappina. Rabbi Ishmal ben Elisha on merkittävä hahmo kabbalakirjallisuuden kehityksessä.
Teksti tunnettiin pitkään vain katkelmina. Vuonna 1928 ruotsalainen teologi ja eksegeetti, Oxfordin yliopiston professori Hugo Odeberg kokosi kolmannen Henokin kirjan tekstin eri katkelmista ja käsikirjoituksista, joista vanhin oli vuodelta 1511.[1]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmas Henokin kirja kertoo rabbi Ismaelin ilmestyksestä, jossa hän nousee taivaaseen. Taivaassa hänet ottaa vastaan ylienkeli Metatron, joka paljastaa olevansa Henok, Aadamista seitsemäs, jonka Jumala on korottanut taivaaseen ja tehnyt hänestä arkkienkelin:
»Rabbi Ismael sanoi: Kysyin Metatronilta, ja sanoin hänelle: "Miksi sinua kutsutaan Luojasi nimen mukaan seitsemälläkymmennellä nimellä? Sinä olet suurempi kuin kaikki ruhtinaat, korkeampi kuin kaikki enkelit, rakastetumpi kuin kaikki palvelijat, kuninkuudessa, suuruudessa ja loistossa kunnioitettu yli kaikkien valtiaitten: miksi he kutsuvat sinua "Pojaksi" taivaan korkeuksissa?" Hän vastasi ja sanoi minulle: "Koska olen Heenok, Jaredin poika".»
(3. Hen. 4:1-2, suomentanut Tom Pellert[2])
Kirja korostaa enkelimystiikkaa. Siinä on myös useita kreikan ja latinan lainasanoja.
Yhtäläisyydet 1. Henokin kirjaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmannella ja ensimmäisellä Henokin kirjalla on useita yhtäläisyyksiä ja todennäköisesti 3. Henokin kirjan kirjoittaja on tuntenut 1. Henokin kirjan:
- Henok nousee taivaaseen tulisilla vaunuilla (3. Hen. 6:1, 7:1)
- Henok korotetaan enkeliksi (3. Hen. 9:1–5; 15:1–2)
- Kun Metatron (eli Henok) on korotettu enkeliluokkaan, hänet kruunataan taivaassa (3. Hen. 10:1–3; 16:1)
- Metatron saa tietää salaisuuksia kosmologiasta (3. Hen. 13:1–2)
- Kertomus, miten ihmiset löytävät jalometalleja ja tekevät niistä epäjumalankuvia (3. Hen. 5:7–14)
- Vihamielinen enkeli Azaz'el ja kaksi muuta langennutta enkeliä (3. Hen. 4:6; 5:9)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3 Enoch or The Hebrew Book of Enoch. Edited and translated for the first time with introduction, commentary and critical notes by Hugo Odeberg Ph.D. (Lond.). Cambridge: Cambridge University Press, 1928. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.9.2018). (englanniksi), (hepreaksi)
- Tom Pellert: ”3 Heenokin teksti”, Raamatun arvoitus ja Halleyn komeetta, s. 44–93. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1982. ISBN 951-30-5567-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Petri Piiroinen: ”Johdanto”, Etiopialainen Eenokin kirja, s. 10. (Suom. etiopiankielisen tekstin kreikankielisestä käännöksestä: Τό βιβλίου τοῦ Ὲνώχ. Käytetty tekstijulkaisu: Σ.Χ. Ὰγουρίδου. Τά ἀπόκρυφα τῆς Παλαιᾶς Διαθήκης, Τόμ. Α'. Ateena 1974. Johdanto: Petri Piiroinen) Suomentanut Johannes Seppälä. Joensuu: Ortodoksinen kirjallisuusyhdistys Ortokirja ry, 1982. ISBN 951-95565-5-9
- ↑ Tom Pellert: ”3 Heenokin teksti”, Raamatun arvoitus ja Halleyn komeetta, s. 46. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1982. ISBN 951-30-5567-1