29. sotasairaala
29. Sotasairaala (29.SotaS) toimi Seinäjoella talvi- ja jatkosodan aikana.[1][2]
A-osastot ja sairaalat oli tarkoitettu kirurgisille potilaille, joiden hoitoon tarvittiin leikkaussalia, röntgeniä ja laboratoriota. B-osastoilla hoidettiin lievemmin haavoittuneita ja järjestettiin kirurgisten potilaiden kuntoutus. Lisäksi siellä hoidettiin sisätautien potilaita ja tartuntatauteja sairastavia.[3]
Talvisota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisodan aikana 29. Sotasairaala toimi psyykkisesti sairastuneiden sotilaiden hoitopaikkana.[1] Sotasairaalassa hoidettiin myös esimerkiksi raajoihin haavoittuneita ja paleltumia saaneita sotilaita.[4] Suomen Punainen Risti oli perustanut 1920-luvun lopulla sairaanhoitajareservin, johon liittyminen oli vapaaehtoista. Reserviin kuului koulutuksen saaneita sairaanhoitajia.[5] Sodan aikana he työskentelivät esimerkiksi sotasairaaloissa.[6] Sotasairaalassa työskenteli myös lottia, jotka olivat käyneet lääkintälottakurssin. Sairasjunat toivat haavoittuneita sotilaita rintamalta. Junan saavuttua tehtiin töitä yhtäjaksoisesti kunnes vimeinenkin haavoittunut oli pesty ja saatu omaan vuoteseen.[4]
Jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesäkussa 1941 liikekannallepanon yhteydessä Törnävän sairaalaan perustettiin 29. Sotasairaalan 112 potilaspaikkaa psykiatrisille potilaille. Potilaspaikkojen määrä oli liian pieni ja toimintaa laajennettiin siviilipotilaiden hoitoon varattuihin tiloihin, joka aiheutti tilan ahtautta.[7]
29. Sotasairaalan toiminta määrättiin 24. heinäkuuta 1942 päämajan lääkintäosaston antamalla määräyksellä lopetettavaksi.[8] 29. Sotasairaalan väliaikainen lopettaminen peruutettiin 21.marraskuuta 1942 annetulla uudella määräyksellä ja samalla määrättiin perustettavaksi seuraavat jaossairaalat. Muut sairaansijat jäivät muiden potilaiden käyttöön:[2]
Jaossairaala | Sijainti | Kuva | Sairaansijat |
---|---|---|---|
I | Lääninsairaala, Seinäjoki |
| |
II | Törnävän kartano, Seinäjoki |
| |
III | Marttilan kansakoulu, Seinäjoki |
| |
IV | Piirimielisairaala, Seinäjoki |
|
Päällikkölääkärinä toimi lääkintäeverstiluutnantti M.I Kantele.[9] Talouspäällikkönä toimi pankinjohtaja, vääpeli Yrjö Tamminen.[10] Ylihoitajana toimivat Annikki Varesmaa, Doris Jalo ja Siiri Kilpiä.[11] Lääkäreiden[12] lisäksi sairaalassa työskenteli myös pappeja sekä sairaala-apteekin toiminnasta vastasi apteekkari.[13] Jatkosodan aikana Suomen Punainen Risti perusti apusisarjärjestön, jonka jäsenet työskentelivät sairaanhoitajien apuna.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Leiwo, Hanne: Piirisairaalan 600 hautaa muistuttavat menneestä – "Kaikkia potilaita ei ilmeisesti edes tunnistettu" Yle Uutiset. 4.11.2017. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ a b 1: 30446 29. Sotasairaala, 21.11.1942 1942-1942 digihakemisto.net. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ Taipale, Ensio. Ponteva, Matti. Somer, Pekka. Naavasalo, Reino & Taipale, Sirkka.: Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuolto kuvina, s. 25. Hämeenlinna: Sotilaslääkinnän Tuki Oy, 1990. ISBN 952-90-1823-1
- ↑ a b Latva-Mantila, Pirjo: ”Kaikkia tiellä liikkuvia ammuttiin” – Esteri Koski-Lammi, 103, kertoo, miten lotat joutuivat keskelle sotaa Ilta-Sanomat. 6.12.2021. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ Punaisen Ristin historia – 1920-luku www.punainenristi.fi. 26.11.2019. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ a b Punaisen Ristin historia – 1940-luku www.punainenristi.fi. 26.11.2019. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ Joukio. Olli: Seinäjoen entisen piirimielisairaalan rakennusinventointi Seinäjoen kaupunki. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ 1: 30444 29. Sotasairaala, 31.7.1942 1942-1942 digihakemisto.net. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ 1: 30445 29. Sotasairaala, 23.11.1942 1942-1942 digihakemisto.net. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ 4: 30445 29. Sotasairaala, 23.11.1942 1942-1942 digihakemisto.net. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ 2: 30445 29. Sotasairaala, 23.11.1942 1942-1942 digihakemisto.net. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ 6: 30445 29. Sotasairaala, 23.11.1942 1942-1942 digihakemisto.net. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ 4: 30445 29. Sotasairaala, 23.11.1942 1942-1942 digihakemisto.net. Viitattu 31.10.2024.