2,4-diklooribentsyylialkoholi
| 2,4-diklooribentsyylialkoholi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | (2,4-dikloorifenyyli)metanoli |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C1=CC(=C(C=C1Cl)Cl)CO |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C7H6Cl2O |
| Moolimassa | 177,018 g/mol |
| Sulamispiste | 59,5 °C[1] |
| Liukoisuus veteen | 0,87 g/l (20 °C)[2] |
2,4-diklooribentsyylialkoholi (C7H6Cl2O) on aromaattisiin alkoholeihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää antiseptisenä aineena.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa 2,4-diklooribentsyylialkoholi on valkoista kiteistä ainetta. Yhdisteen alkeiskoppi on monokliininen. Yhdiste liukenee veteen, alkoholeihin ja kloroformiin. Yhdiste estää useiden bakteerien ja sienien kasvua. 2,4-diklooribentsyylialkoholi tehoaa muun muassa influenssa A-, RS-, SARS-CoV-viruksiin ja vaihtelevasti rinovirukseen. Mekanismi ei ole täysin selvä, mutta mahdollisesti se vaikuttaa viruksen piikkiproteiineihin. 2,4-diklooribentsyylialkoholilla on myös puuduttava vaikutus.[3][4][5][6][7][8][9][10][11]
2,4-diklooribentsyylialkoholia valmistetaan 2,4-diklooribentsyylikloridin ja hydroksidien välisellä reaktiolla.[7][12]
2,4-diklooribentsyylialkoholia käytetään usein yhdessä amyylimetakresolin kanssa kurkkukivun hoitamiseen tarkoitetuissa imeskelytableteissa[3][9][10]. Sitä voidaan käyttää myös kosmetiikan säilöntäaineena[5][13].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 518. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
- ↑ 2,4-dichlorobenzyl alcohol:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 29.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Bernhard Kutscher: Respiratory Disorders, 3. Throat Preparations (R02), Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2018.
- ↑ George W. A. Milne: Gardner's commercially important chemicals, s. 198. John Wiley and Sons, 2005. ISBN 978-0-471-73518-2 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.1.2022). (englanniksi)
- ↑ a b Michael Ash,Irene Ash: Handbook of preservatives, s. 357. Synapse Info Resources, 2004. ISBN 978-1-890595-66-1 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.1.2022). (englanniksi)
- ↑ Michael Ash,Irene Ash: Handbook of preservatives, s. 357. Synapse Info Resources, 2004. ISBN 978-1-890595-66-1 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.1.2022). (englanniksi)
- ↑ a b Adam P. Fraise,Peter A. Lambert,Jean-Yves Maillard: Russell, Hugo & Ayliffe's Principles and Practice of Disinfection & Sterilization, s. 56. John Wiley & Sons, 2008. ISBN 978-0-470-75506-8 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.1.2022). (englanniksi)
- ↑ M. Bambagiotti-Alberti, B. Bruni, M. Di Vaira & V. Giannellini. Acta Crystallographica E, 2007, 63. vsk, s. 275-276. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b John S Oxford, Robert Lambkin, Iain Gibb, Shobana Balasingam, Charlotte Chan & Andrew Catchpole: A Throat Lozenge Containing Amyl Meta Cresol and Dichlorobenzyl Alcohol Has a Direct Virucidal Effect on Respiratory Syncytial Virus, Influenza a and SARS-CoV. Antiviral Chemistry and Chemotherapy, 2005, 16. vsk, nro 2, s. 129-134. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Martina Morokutti-Kurz, Christine Graf & Eva Prieschl-Grassauer: Amylmetacresol/2,4-dichlorobenzyl alcohol, hexylresorcinol, or carrageenan lozenges as active treatments for sore throat. International Journal of General Medicine, 2016, 10. vsk, s. 53—60. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Derek Matthews, Robert Atkinson & Adrian Shephard: Spectrum of bactericidal action of amylmetacresol/2,4-dichlorobenzyl alcohol lozenges against oropharyngeal organisms implicated in pharyngitis. International Journal of General Medicine, 2018, 11. vsk, s. 451—456. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Brian Pearson: Speciality Chemicals, s. 54-55. Spring Innovations Ltd, 1991. ISBN 978-1-85166-646-1 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.1.2022). (englanniksi)
- ↑ Hermann Uhr, Burkhard Mielke, Otto Exner, Ken R. Payne & Edward Hill: Biocides, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2013.