1,2-diklooripropaani

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
1,2-diklooripropaani
Tunnisteet
CAS-numero 78-87-5
PubChem CID 6564
SMILES CC(CCl)Cl
Ominaisuudet
Molekyylikaava C3H6Cl2
Moolimassa 112,978 g/mol
Sulamispiste -100,4 °C[1]
Kiehumispiste 93,4 °C[1]
Tiheys 1,1554 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen 2,8 g/l (20 °C)[3]

1,2-diklooripropaani (C10H8O2) eli propyleenidikloridi on kloorattuihin hiilivetyihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää esimerkiksi muiden yhdisteiden valmistukseen.

Huoneenlämpötilassa 1,2-diklooripropaani on väritöntä nestemäistä ainetta. Yhdiste liukenee veteen vain vähäisessä määrin, sen sijaan useisiin orgaanisiin liuottimiin, esimerkiksi etanoliin, dietyylieetteriin ja hiilivetyihin, se liukenee hyvin. 1,2-diklooripropaani reagoi voimakkaiden emästen kanssa ja hajoaa kuumennettaessa allyylikloridiksi.[2][4] 1,2-diklooripropaani on ärsyttävä yhdiste ja todennäköisesti karsinogeenistä[5].

Valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1,2-diklooripropaania muodostuu muiden reaktioiden sivutuotteina. Tällaisia prosesseja ovat esimerkiksi propyleenikloorihydriinin valmistus ja allyylikloridin valmistus klooraamalla propeenia.[2][4]

1,2-diklooripropaania käytetään valmistettaessa propyleenikloorihydridiä tai tetrakloorieteeniä. Sitä on käytetty myös rasvojen, hartsien ja öljyjen liuottimena, puhdistusaineissa, veden poistamiseen orgaanisista liuoksista ja maaperän fumigaatioon.[2][4]

  1. a b Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 58. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
  2. a b c d Kenric A. Marshall, Ernst Langer, Heinz Rassaerts, Peter Kleinschmidt, Theodore R. Torkelson & Klaus K. Beutel: "Chloropropanes, Chlorobutanes, and Chlorobutenes", teoksessa Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2022.
  3. 1,2-dichloropropane: Water solubility Euroopan kemikaalivirasto. Viitattu 15.12.2023. (englanniksi)
  4. a b c Robert A. Lewis: Hawley's Condensed Chemical Dictionary, s. 1049–1050. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 978-1-119-26784-3 (englanniksi)
  5. 1,2-diklooripropaanin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 15.12.2023