(What’s the Story) Morning Glory?
(What’s the Story) Morning Glory? Oasis | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | maaliskuu, toukokuu – kesäkuu 1995 Rockfield Studios, Monmouth, Wales | |
Julkaistu | 2. lokakuuta 1995 | |
Formaatti | CD, vinyyli, C-kasetti | |
Tuottaja(t) | Owen Morris Noel Gallagher | |
Tyylilaji | rock, brittipop | |
Kesto | 50.06 | |
Levy-yhtiö | Creation | |
Listasijoitukset | ||
Britannia: 1. | ||
Oasiksen muut julkaisut | ||
Definitely Maybe 1994 |
(What’s the Story) Morning Glory? 1995 |
Be Here Now 1997 |
(What’s the Story) Morning Glory? on brittiläisen rockyhtye Oasiksen toinen studioalbumi, joka julkaistiin lokakuussa 1995. Albumin tuottivat Owen Morris ja yhtyeen kitaristi Noel Gallagher.
Albumilla yhtyeen musiikki otti mittavan edistysaskeleen, sillä yhtyeen esikoisalbumiin Definitely Maybe verrattuna albumin musiikki on huomattavasti hiotumpaa ja rauhallisempaa.[1] (What’s the Story) Morning Glory? nousi listaykköseksi kahdeksassa maassa, ja se on myynyt kotimaassaan Britanniassa 14-kertaista platinaa. Albumia on myyty kansainvälisesti yli 22 miljoonaa kappaletta, ja se palkittiin vuoden 2010 Brit Awards -palkintogaalassa parhaana brittiläisenä albumina viimeisen 30 vuoden ajalta.
Albumilta julkaistiin yhteensä kuusi singleä: ”Some Might Say”, ”Roll with It”, ”Morning Glory”, ”Don’t Look Back in Anger”, ”Champagne Supernova” ja ”Wonderwall”, joista kaikista tuli kansainvälisiä hittejä ja menestyksiä eri maiden singlelistoilla. ”Some Might Say” ja ”Don’t Look Back in Anger” nousivat Britannian singlelistalla ykkösiksi ja ”Champagne Supernova” ja ”Wonderwall” Yhdysvalloissa Hot Mainstream Rock Tracks -listan kärkipaikalle.
Kappalemateriaali ja äänittäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtyeen kitaristi Noel Gallagher kirjoitti kaiken albumin kappalemateriaalin yksin lukuun ottamatta albumin avauskappaletta ”Hello”, jonka säveltämiseen osallistuivat myös Gary Glitter ja Mike Leander. Albumin kappaleet poikkeavat yhtyeen debyyttialbumista Definitely Maybe suuresti, sillä sen kappaleet ovat huomattavasti hiotumpia ja rauhallisempia kuin edeltäjänsä.
»Kun Definitely Maybe kuvaa unelman poptähteydestä ja yhtyeeseen kuulumisesta, (What’s the Story) Morning Glory? kertoo poptähteydestä ja yhtyeeseen kuulumisesta.»
(Noel Gallagher Rolling Stone -lehdelle vuonna 1995.)
(What’s the Story) Morning Glory? äänitettiin Rockfield -studiolla Monmouthissa, Walesissa. Albumin työstäminen aloitettiin vuoden 1995 maaliskuussa, ja sen tuottivat Owen Morris ja Noel Gallagher. Kun Oasis viimeisteli albumin äänittämisen kesäkuussa, yhtyeestä oli tullut yksi Britannian suosituimmista yhtyeistä. Albumi valmistui hyvin nopeasti, sillä yhtye äänitti yhden kappaleen lopulliseen muotoonsa keskimäärin neljässä tunnissa.
Albumia äänitettäessä Noel Gallagherin ja yhtyeen laulajan, hänen veljensä Liam Gallagherin välit kiristyivät heidän ajautuessaan erimielisyyksiin kappaleiden ”Don’t Look Back in Anger” ja ”Wonderwall” laulajavalinnoista, sillä Noel halusi laulaa kappaleista toisen.[2] Kiista kuitenkin ratkesi, kun Liam Gallagherin laulusoritus kappaleessa ”Wonderwall” osoittautui Noelia miellyttäväksi.[2] Gallagherin veljekset kuitenkin riitautuivat pian tämän jälkeen uudelleen ja ajautuivat tappeluun, minkä vuoksi albumin äänittäminen päädyttiin keskeyttämään kolmeksi viikoksi. Gallagherin veljesten kiristyneistä väleistä huolimatta tuottaja Owen Morris kertoi vuonna 2010, että ”albumin äänitykset olivat helpoimmat ja luovalla tavalla parhaat, joissa hän on koskaan työskennellyt.”[1] Hänen mukaansa albumin äänittäminen studiossa vei vain 15 päivää, ja sen valmistuttua hän tiesi sen olevan menestys.
Yhtye palasi työstämään albumia keskeytyksen jälkeen vielä kahdeksi viikoksi. Brittiläinen muusikko Paul Weller vieraili albumilla soolokitaristina ja taustalaulajana kappaleessa ”Champagne Supernova”,[3] ja hän soitti myös huuliharppua albumin kahdella nimettömällä raidalla, jotka tunnetaan myös nimellä ”The Swamp Song”.[3] Albumin äänittämisen jälkeen sitä jälkityöstettiin Lontoossa. Albumin äänityksissä käytetty masterointitekniikka on saanut sittemmin osakseen kritiikkiä, ja sen vuoksi albumin on katsottu kärsivän volyymisodasta.
Kansikuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumin kansikuva on kuvattu Lontoon Sohossa Berwick Street -kadulla, joka oli albumin äänittämisen ja julkaisun aikana tunnettu monista levykaupoistaan.[4] Albumin kansikuvan keskellä esiintyvät henkilöt ovat lontoolainen DJ Sean Rowley (kansikuvassa vasemmalla) ja kansikuvan suunnitellut Brian Cannon.[4] Albumin tuottaja Owen Morris seisoo kansikuvassa kadun oikeanpuoleisella jalkakäytävällä, ja pitää kasvojensa edessä albumin alkuperäistä masternauhaa.[4] Kannen valokuvasi Michael Spencer Jones,[4] joka oli kuvannut myös yhtyeen esikoisalbumin kansikuvan ja teki yhtyeen kanssa yhteistyötä valokuvaten myös (What’s the Story) Morning Gloryn? singlejulkaisujen kansikuvat.[5]
Julkaisu ja vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](What’s the Story) Morning Glory? julkaistiin 2. lokakuuta 1995, ja siitä tuli välittömästi kaupallinen menestys. Brittiläinen Daily Mirror uutisoi 3. lokakuuta, että keskisen Lontoon HMV -levykaupoissa albumia myytiin kaksi kappaletta per minuutti. Albumi myi viikossa yli 347 000 kappaletta, ja siitä tuli poplaulaja Michael Jacksonin albumin Bad (1987) jälkeen toiseksi nopeiten myynyt albumi Britannian historiassa. Albumi nousi Britannian albumilistan ykköseksi yhteensä kymmenen viikon ajaksi, ja se pysyi albumilistan kolmen parhaan joukossa yhteensä seitsemän kuukauden ajan.
Albumin kansainvälinen läpimurto tapahtui singlen ”Wonderwall” noustua kymmenen parhaan joukkoon monen eri maan singlelistalla. (What’s the Story) Morning Glory? oli viiden viikon ajan Australian ja kahdeksan viikon ajan Uuden-Seelannin albumilistan ykkönen, jonka jälkeen se nousi listakärkeen myös Kanadan, Irlannin, Sveitsin ja Ruotsin albumilistoilla. Albumi nousi listaykköseksi myös Espanjassa ja Euroopan European Top 100 Albums -listalla. Kärkikymmenikköön albumi nousi myös Itävallassa (3.), Tanskassa (3.), Saksassa (3.), Alankomaissa (4.), Norjassa (5.), Italiassa (5.), Portugalissa (6.), Belgiassa (7.), Ranskassa (8.), Japanissa (8.) ja Suomessa (8.). Yhdysvalloissa albumin sijoitus Billboard 200 -albumilistalla oli neljäs, ja Unkarin albumilistalla se ylsi sijalle 32.
Albumi oli Oasiksen kansainvälinen läpimurto, ja nosti yhtyeen sen crossover-asemasta maailmanlaajuisesti suosituksi rock-yhtyeeksi. Albumista tuli yhtyeen uran kaupallisesti menestynein julkaisu, sillä albumi myi Britanniassa yli 347 000 kappaletta julkaisuviikollaan ja oli kymmenen viikon ajan Britannian albumilistan ykkönen. Suomessa albumi nousi listan kahdeksanneksi ja Yhdysvalloissa neljänneksi, joka oli korkein sijoitus brittiläiseltä yhtyeeltä Yhdysvalloissa vuosiin. Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus otti albumin mukaan vuoden 1995 parhaiden äänilevyjen listalleen[6]. Albumin nostattaman suosion johdosta Oasista verrattiin useaan otteeseen muun muassa The Beatlesiin. Vaikka albumi oli julkaisustaan lähtien valtava kaupallinen menestys, se sai aluksi kriitikoiden keskuudessa laimean vastaanoton, ja monissa arvosteluissa sitä pidettiin yhtyeen esikoisalbumia heikompana julkaisuna. Albumin maine arvosteluiden suhteen on kuitenkin vuosien mittaan kääntynyt positiivisemmaksi, ja nykyään sitä pidetään yhtenä brittipop-genren merkittävimmistä julkaisuista.
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki kappaleet sanoittanut Noel Gallagher, ellei toisin mainita.
Nro | Nimi | Laulu | Kesto | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1. | Hello (Gallagher, Gary Glitter, Mike Leander) | Liam Gallagher | 3.21 | ||||||
2. | Roll with It | L. Gallagher | 3.59 | ||||||
3. | Wonderwall | L. Gallagher | 4.18 | ||||||
4. | Don’t Look Back in Anger | Noel Gallagher | 4.48 | ||||||
5. | Hey Now! | L. Gallagher | 5.41 | ||||||
6. | Nimetön raita (myös nimillä ”The Swamp Song” ja ”Excerpt 1”) | (instrumentaali) | 0.44 | ||||||
7. | Some Might Say | L. Gallagher | 5.29 | ||||||
8. | Cast No Shadow | L. Gallagher | 4.51 | ||||||
9. | She’s Electric | L. Gallagher | 3.40 | ||||||
10. | Morning Glory | L. Gallagher | 5.03 | ||||||
11. | Nimetön raita (myös nimillä ”The Swamp Song” ja ”Excerpt 2”) | (instrumentaali) | 0.40 | ||||||
12. | Champagne Supernova | L. Gallagher | 7.27 | ||||||
Vinyylipainoksen bonusraita | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Nro | Nimi | Laulu | Kesto | ||||||
11. | Bonehead’s Bank Holiday | N. Gallagher | 3.47 | ||||||
Singlejulkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtye
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Liam Gallagher - laulu
- Noel Gallagher - soolokitara, piano, mellotron, taustalaulu, laulu (”Don't Look Back in Anger”)
- Paul Arthurs - rytmikitara, piano, mellotron, laulu (”Bonehead’s Bank Holiday”)
- Paul McGuigan - basso
- Alan White - rummut ja lyömäsoittimet
- Tony McCarroll - rummut ja lyömäsoittimet (”Some Might Say”)
Lisämuusikot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paul Weller - soolokitara ja taustalaulu (”Champagne Supernova”), huuliharppu (”The Swamp Song”)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Reed, John: Paul Weller: My Ever Changing Moods. Music Sales Group, 2005.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Owen Morris on producing Morning Glory oasis-recordinginfo.co.uk. Arkistoitu 19.12.2013. Viitattu 21.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Oasis – ”Don’t Look Back in Anger” – Song Facts songfacts.com. Viitattu 21.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Reed, John: Paul Weller: My Ever Changing Moods, s. 238. Music Sales Group, 2005. ISBN 9781467887113
- ↑ a b c d Raul: Oasis - (What’s The Story) Morning Glory? Album Cover Photo Location 12.10.2009. feelnumb.com. Arkistoitu 16.12.2014. Viitattu 21.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Michael Spencer Jones – Album Cover Art michaelspencerjones.com. Viitattu 21.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Vuoden parhaat levyt. Helsingin Sanomat, 17.12.1995, s. 20. Näköislehti (maksullinen).