Κonstantínos Gerákis
| Κonstantínos Gerákis | |
|---|---|
| Κωνσταντίνος Γεράκης | |
 Κonstantínos Gerákis piirroksessa 1600-luvulta. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1647 Kefaloniá, Jooniansaaret |
| Kuollut | 5. kesäkuuta 1688 Ayutthayan kuningaskunta |
| Puoliso | Maria Guyomar de Pinha |
Κonstantínos Gerákis (kreik. Κωνσταντίνος Γεράκης, 1647 – 5. kesäkuuta 1688) oli kreikkalainen seikkailija, jonka onnistui nousta huomattavaan asemaan nykyisen Thaimaan alueella hallinnen Ayutthayan kuningas Narain hovissa. Gerákis johti muun muassa hallitsijan ulkopolitiikkaa myötäillen etenkin ranskalaisten tavoitteita alueella. Lopulta ranskalaisvastainen hoviryhmittymä teloitutti hänet kuninkaan sairastuttua vakavasti. Ayutthayan politiikka muuttui sittemmin aiemmasta poiketen ulkomaalaisvastaisemmaksi.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Κonstantínos Gerákis syntyi nykyisin Kreikkaan kuuluvalla Kefalonián saarella Jooniansaarilla vuonna 1647. Vain 12-vuotiaana hän värväytyi englantilaiselle laivalle päätyen lopulta Ayutthayan kuningaskuntaan nykyiseen Thaimaahan.[1] Ayutthayassa hän työskenteli Itä-Intian kauppakomppanialle.[2] Gerákis osasi puhua useita kieliä, kuten englantia, ranskaa, portugalia ja malaijia, joiden lisäksi Thaimaassa hän oppi myös thain kielen. Tämä teki hänestä taidokkaan tulkin.[1]
Gerákis jatkoi Itä-Intian kauppakomppanian palveluksessa vuodesta 1670 vuoteen 1678. Tulkkina työskennellessään hän ystävystyi Ayutthayan tuolloisen hallitsijan Narain kanssa.[1] Vuonna 1679 hallitsija palkkasi hänet omaksi tulkikseen.[2] Ayutthayan hovissa Gerákis nousi nopeasti urallaan. Lopulta hänestä tuli talousministeri, ulkoministeri (phrakhlang) ja vuonna 1685 epävirallinen pääministeri. Gerákisin vastuulla olivat Narain ulkopoliittiset asiat. Asemassaan Gerákis teki yhteistyötä etenkin ranskalaisten katolisten lähetyssaarnaajien kanssa tukien ranskalaisten tavoitteita alueella. Gerákisin avulla Ranskan kuningas Ludvig XIV ja Narai solmivat diplomaattisia suhteita ja hallitsijoiden välillä vuonna 1685 solmitulla sopimuksella ranskalaiset saivat maassa useita kauppaan liittyneitä etuoikeuksia.[1] Gerákis auttoi ranskalaisia myös esimerkiksi sotilastukikohtien perustamisessa[2] Singoraan eli nykyiseen Songkhlaan.[1]
Ludvig XIV ei tyytynyt sopimuksella Ranskan saavuttamiin etuoikeuksiin Ayutthayassa. Vuonna 1687 hän lähetti maahan sotilasretkikunnan, jonka tarkoituksena oli painostaa maata suostumaan vielä uusiin myönnytyksiin ranskalaisille. Ranskalaiset halusivat esimerkiksi oikeuden sijoittaa sotilaitaan Bangkokiin ja Merguihin. Narai suhtautui vaatimuksiin epäillen ja häntä lepytelläkseen Gerákis hyödynsi ranskalaisia sotilaita palkkasotureina Narain tavoitteiden puolesta. Narai taipui lopulta uuteen sopimukseen ranskalaisten kanssa. Osasyy tehtyyn sopimukseen oli alankomaalaisten alueella kasvavan vaikutusvallan hillitseminen. Gerákisin tukija Narai sairastui kuitenkin vakavasti maaliskuussa 1688.[1] Gerákisille oli kertynyt asemansa takia monia vihollisia Ayutthayassa[2] ja kuninkaan sairastuttua hän jäi ilman tärkeää tukijaansa. Lopulta samana vuonna Narain veljen Phetrachan johtama ranskalaisvastainen ryhmä teloitutti Gerákisin 5. kesäkuuta 1688.[1]
Kuoleman jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gerákisin kuoltua Ayutthayan aiempi avoin politiikka ulkomaalaisten suhteen muuttui. Ranskalaiset sotilaat karkotettiin maasta ja ulkomaalaisiin siirtolaisiin suhtauduttiin kielteisemmin.[1] Gerákisin vaimosta Maria Guyomarista tuli orja hallitsijan hovissa, jossa hänellä oli huomattava eurooppalainen vaikutus thaimaalaiseen keittiön kehitykseen.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Constantine Phaulkon Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.11.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d Harold E. Smith, Gayla S. Nieminen ja May Kyi Win: Historical dictionary of Thailand, s. 191. (2. painos) The Scarecrow Press, 2005. ISBN 0-8108-5396-5 (englanniksi)
- ↑ Darra Goldstein: The Oxford companion to sugar and sweets, s. 735-736. Oxford University Press, 2015. ISBN 978-0-19-931339-6 (englanniksi)
