Špegeljin nauha
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Špegeljin nauha oli Jugoslavian valtion vastavakoilutoimiston KOS:n laatima videotallenne, joka oli tarkoitettu lokaamaan ja demonisoimaan Kroatian puolustusministeri Martin Špegeljiä. Sen julkaisu 1991 johti Špegeljin maanpakoon.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Franjo Tuđmanin kansallismielinen HDZ-puolue oli noussut valtaan Kroatiassa, Serbian serbit loivat Kroatian serbialueille kapinan. Špegelj hankki aseita muun muassa Unkarista ja Romaniasta.
Nauha
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]KOS:n väärentämällä, osin salaa kuvatulla nauhalla Špegelj sanoo ajavansa Kroatian sisällissotaan. Nauha oli leikattu ja muokattu Špegeljin julkisista esiintymisistä, ja osa nauhasta oli piilokameran kuvaa[1].
Špegelj puhui 25. tammikuuta 1991 televisiossa esitetyllä nauhalla sisällissodasta, joka ei säästäisi naisia ja lapsia, sotilaiden häikäilemättömästä eliminoimisesta ja siitä, että serbit tullaan tuhoamaan[2]. Nauha halvensi myös sisäministeri Boljkovacin. Nauhalla näytetään myös asekuljetuksia Kroatiaan ja HDZ:n harjoittamaa jäsentensä aseistamista.
Liittyviä tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nauhan esittämisen aikaan tammikuun lopulla Jugoslavian johdon asettama määräaika joukkojen aseistariisunnalle oli mennyt umpeen. Tämä tarkoitti lähinnä Kroatian ja Slovenian aluepuolustusta ja poliisia. Jugoslavian kansanarmeija oli Kroatiassa täydessä valmiudessa. Serbian ja Kroatian johto pitivät kriisikokouksen Belgradissa[1]milloin?. Jugoslavian presidenttineuvoston serbijohtaja Borislav Jović antoi Špegeljiä koskevan pidätysmääräyksen. Niinpä Špegelj piilotteli vähän aikaa salaisessa piilopaikassa, tarkoin vartioidussa bunkkerissa[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Balkanin palapeli, Peter Lodenius (toim.), Suomen rauhanliitto 1996, Pax-Kirja, Invapaino Helsinki 1996, ISBN 951-9193-41-3.