Ġain
Ġain eli ghain (arab. غين, ġain, pers. غین, ġein) on arabialaisen kirjaimiston 19. kirjain. Sen itsenäinen muoto on غ.
Ġain äännetään arabiaksi soinnillisena velaarisena frikatiivina [ɣ] tai soinnillisena uvulaarisena frikatiivina [ʁ][1]. Tämä ääntämys on säilytetty monissa arabialaista kirjaimistoa käyttävissä kielissä, kuten pandžabissa, urdussa, paštussa, sindhissä ja kurdissa.[2][3][4][5][6][7] Persiaksi ġain lausutaan vokaalien välissä [ɣ] ja muualla joko [q], [ɢ] tai [x].[8]
Ġainin kirjoitusasu muuttuu huomattavasti riippuen siitä, missä kohdassa sanaa kirjain esiintyy. Sanan alussa ja sellaisten kirjainten jälkeen, joita ei koskaan liitetä seuraavaan kirjaimeen, ġain kirjoitetaan غـ (esim. غا ġā). Sanan keskellä edeltävään ja seuraavaan kirjaimeen liitettynä ġainin kirjoitusasu on ـغـ (esim. نغا nġā), ja sanan lopussa edeltävään kirjaimeen liitettynä se kirjoitetaan ـغ (esim. نغ nġ).[2]
Ghain on omaksuttu moniin turkkilaisiin kieliin, joissa sitä usein merkitsee latinalainen kirjain ğ. Turkin kielessä se kuitenkin on nykyisin enimmäkseen äänetön, siinä missä esimerkiksi tataarissa se äännetään arabialaisittain.[9][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Daniels, Peter T.: The World’s Writing Systems. Oxford University Press, 1996. ISBN 978-0-19-507993-7 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Watson, Janet C. E. (2002), The Phonology and Morphology of Arabic, New York: Oxford University Press (s. 17)
- ↑ a b Bauer, Thomas: ”Arabic Writing”. Daniels 1996. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.11.2014)
- ↑ Ager, Simon: Punjabi Omniglot. Viitattu 5.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Kaye, Alan S.: ”Adaptations of Arabic Script – Urdu”. Daniels 1996. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.11.2014)
- ↑ Ager, Simon: Pashto Omniglot. Viitattu 5.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Ager, Simon: Sindhi Omniglot. Viitattu 5.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Ager, Simon: Kurdish Omniglot. Viitattu 5.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Kaye, Alan S.: ”Adaptations of Arabic Script – Persian”. Daniels 1996. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.11.2014)
- ↑ Lewis, Geoffrey: Turkish Grammar: Second Edition, s. 4–5. New York: Oxford University Press Inc, 2011. ISBN 978-0-19-870036-4
- ↑ Tatar (Standard) eurphon.info. Viitattu 13.11.2024.