Đurađ Branković
Đurađ I Branković (k. 1456), oli Brankovićin hallitsijasukuun kuulunut Serbian despootti.[1]
Đurađ I oli Vuk Brankovićin poika ja tuli Serbian despootiksi vuonna 1427 enonsa Stefan Lazarevićin jälkeen. Serbia ulottui tuolloin Tonavasta aina Sjar-dagiin ja Adrianmerelle asti. Kahden voimakkaan naapurin, Unkarin kuningaskunnan ja Turkin, ympäröimänä hän harjoitti horjuvaa politiikkaa. Vuonna 1426 hän teki liiton Unkarin kanssa turkkilaisia vastaan, mutta vuonna 1439 hän joutui pakenemaan Serbiasta sulttaani Murad II:n vallattuaan hänen maansa ja etsimään turvaa Unkarista. Vuonna 1444 hänen valtakuntansa palautettiin osittain Szegedinin rauhan välityksellä, ja Branković palasi Serbiaan. Branković ei osallistunut seuraaviin Unkarin ja Turkin välisiin sotiin, mutta sulttaani Muhammed II valloitti Serbian vuosina 1454–55 ja Branković itse kuoli Turkissa vankeudessa vuonna 1456.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Brankovići Biographisches Lexikon zur Geschichte Südosteuropas (saksaksi)
- ↑ Branković Nordisk familjebok / Uggleupplagan. 3. Bergsvalan - Branstad (ruotsiksi)