Ümmargune järv (Kõnnu)
| Ümmargune järv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Itä-Virumaa |
| Kunnat | Alutagusen kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Alajõen valuma-alue |
| Laskuoja | oja Pikkjärveen [1] |
| Järvinumero | VEE2034800 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 52,1 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,19 km [1] |
| Leveys | 0,1 km [1] |
| Rantaviiva | 0,483 km [1] |
| Pinta-ala | 1,6 ha [1] |
| Suurin syvyys | yli 7 m [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Ümmargune järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ümmargune järv (myös 2. Kõnnu järv) on Virossa Itä-Virumaalla Alutagusen kunnan Ongassaaren kylässä sijaitseva järvi.[1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 190 metriä pitkä, 100 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,6 hehtaaria. Se on nimensä mukaisesti pyöreä järvi vastakohtana sen koillispuolella sijaitsevaan pitkään Pikkjärveen. Sen vierestä kulkee harjujakso (vir. Iisaku–Illuka-oosistik), jonka kaakkoisrinteessä järvi sijaitsee. Järviä voidaan epäillä sijaintinsa perusteella suppajärviksi. Harjunpuoleiset jyrkät rannat kohoavat järvenpintaa selvästi ylemmäksi, mutta muut rannat ovat matalammat. Rantaveteen on kaatunut ilmavalokuvienkin mukaan puita. Järven lähellä kulkee teitä, mutta yksikään ei tule rantaan asti. Järvi on autio.[1][2][3][a]
Luontoarvoja ja luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 1) mukaan kovavetinen järvi (vir. kareda veega järv).[3]
Järveen ei tule muualta ojia. Sen pohjassa ja rannoilla on paljon lähteitä, jotka saavat vetensä viereisestä harjusta. Järven pohja on mutainen. Vedenväri on vaalenavihreä ja näkösyvyys on 5,3 metriä. Kesäsisin ja talvisin sen vesi lämpötilakerrostuu heikosti. Vuoden 1969 kartoituksessa tavattiin paljon vesikasveja, mutta niiden lajimäärä seitsemän oli vähäinen. Yllättävä löytö oli taarna, joka katsotaan säilyneen järvellä reliktinä jääkauden jälkeiseltä kaudelta. Järvestä on saatu ahventa, haukea ja särkeä.[2]
Järvet sijaitsevat Kõnnun ja Jõugan alueella, joka on sisällytetytty Alutagusen kansanpuistoon (vir. Alutaguse rahvusparg). Alueella tavataan esimerkiksi mustahaikaraa, helmipöllöä ja metsänemää.[4]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ümmargune järv kuuluu Alajõgen valuma-alueeseen, sillä se laskee viereiseen Pikkjärveen, joka on Alajõen lähdejärvi. Alajõgi laskee Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][a]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Keskkonnaregister: Ümmargune järv (VEE2034800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 22.10.2020. (viroksi)
- ↑ a b c Ümmargune järv (Kõnnu Ümmargune järv, Ümarjärv, 2. Kõnnu järv), kalapeedia.ee, viitattu 22.10.2020
- ↑ a b Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.10.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jõuga oosid ja järved, Keskkonnaamet, viitattu 22.10.2020
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alutaguse rahvuspark, Keskkonnaamet (PDF, (viroksi))