Örjan Atterberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lars Lindroosin valokuva onnettomuuspaikalta 19.5.1963.

Örjan Atterberg (31. elokuuta 1943 Tukholma19. toukokuuta 1963 Helsinki)[1] oli ruotsalainen autourheilija. Hän kuoli 19-vuotiaana Formula Junior -luokan lähdössä 19. toukokuuta 1963 järjestetyssä Eläintarhanajossa Helsingissä.[1] Kyseessä oli Suomen kilpa-autoiluhistorian siihen asti pahin onnettomuus, johon myös päättyi Eläintarhanajojen järjestämisen. Lupaa kilpailulle ei seuraavana vuonna edes haettu.[2]

Atterbergin kuolemaan johtaneen tapahtumasarjan todellista kulkua ei ole saatu selvitetyksi. Suomalaisen Curt Lincolnin mukaan Atterberg koukkasi pian lähdön jälkeen syntyneessä ruuhkassa maanmiehensä Picko Trobergin vasemmalta puolen radan ulkopuolelta ja osui Lincolnin auton takapyörään. Tämän jälkeen Atterbergin auto kimposi ilmaan ja putosi radalle ylösalaisin, jolloin alle jäänyt Atterberg sai välittömästi surmansa. Kaikki tämä oli ohi 20 sekunnissa. Formula Junior -kilpa-autoissa ei vielä tuolloin ollut kuljettajan päätä korkeammalle ulottuvaa turvakaarta, joka olisi mahdollisesti voinut pelastaa Atterbergin hengen. Lincolnin auto pyörähti vaakatasossa ympäri ja osui radan reuna-aitaan, mutta Lincolnilta murtui vain pikkusormi. Kilpailun järjestelytoimikunnan puheenjohtajan Raul Falinin ja tuomaristoon kuuluneen tanskalaisen W. A. Hermannin mielestä Atterberg oli itse aiheuttanut onnettomuuden ajamalla sääntöjen vastaisesti radan ulkopuolelta.[2][3]

Fred Geitelin, Jussi Juurikkalan ja Jyrki K. Talvitien kirjan Kuolemankurvasta moukaripörssiin mukaan Curt Lincoln ei saanut osumaa Atterbergilta, vaan joko Picko Trobergilta tai kolmannelta ruotsalaiselta Freddy Kottulinskyltä. Tämän näkemyksen mukaan Atterberg törmäsi ympäri pyörinyttä Lincolnia väistäneen Kottulinskyn auton takapyörään ja nousi siitä ilmaan.[2] Tapauksen jälkeen Ruotsin autourheiluliitto peruutti Kottulinskyn kilpailulisenssin, koska se katsoi hänen aiheuttaneen Atterbergin kuoleman. Myöhemmin Kottulinsky kilpaili suomalaisella lisenssillä. Kottulinskyn sen enempää kuin kenenkään muunkaan syyllisyyttä tapahtuneeseen ei pystytty sitovasti osoittamaan. Suurempana syynä Atterbergin kuolemaan lienevät olleet kilpa-auton turvallisuuspuutteet ja se, että kilpailun lähdössä eturiviin oli asetettu kolme autoa.[4]

  1. a b Motorsport Memorial motorsportmemorial.org. The Motorsport Memorial Team. Arkistoitu Viitattu 20.8.2018. (englanniksi)
  2. a b c Lindfors, Jukka: Eläintarhanajojen traaginen päätös yle.fi. Viitattu 20.8.2018.
  3. Heikki Siltala, Martti Alkio ja Jari Debner: Keimola – moottoristadion joka melkein katosi, s. 5–6. Helsinki: Teekkarien Autopalvelu, 1999. ISBN 952-5089-47-9.
  4. Pusa, Ari: Vaarallinen ajorata keskellä Helsinkiä 7.5.2023. Helsingin Sanomat.