Île Longue

Île Longue (bretoniksi Enez-Hir) on niemimaa Brestinlahdella Ranskan Bretagnessa. Paikka on Ranskan merivoimien Force océanique stratégiquen, eli sen strategisten sukellusveneiden tukikohta. Sukellusveneet on aseistettu ballistisin ohjuksin, jotka saatetaan aseistaa ydinkärjillä.

Historia

Ennen laivaston tukikohtaa île Longuella oli lähinnä kalastajia ja 1600-luvulta lähtien paikalla on harjoitettu kivenlouhintaa. Paikallisia kiviä vietiin muun muassa Brestiin, Quimperiin ja Bordeauxiin. Paikalla on ilmeisesti ollut jo kauan jonkinlaisia puolustusrakennelmia, mutta tehokkaammin niitä rakennettiin paikalle 1600-luvulta lähtien.

Ensimmäisessä maailmansodassa paikalla sijaitsi internointileiri, jolla vankeina pidettiin muun muassa Georg Wilhelm Pabstia ja Johannes Mättigiä. Leiri suljettiin vuonna 1919, mutta sen rauniot ovat edelleen näkyvissä. Sukellusvenetukikohta paikasta tuli vuonna 1929. Natsi-Saksan valloitettua Ranskan 1940 paikalla oli ilmatorjuntapatteristo. Toisen maailmansodan jälkeen alueella ei pitkään aikaan ollut toimintaa, mutta Charles de Gaullen vierailtua siellä vuonna 1965 alettiin rakentaa suurempaa tukikohtaa. Rakennusprojekti oli aikanaan Euroopan suurimpia.

Tukikohta

Île Longuen värikoodatut alueet.

Île Longue jaetaan kolmeen värien mukaan nimettyyn osaan.

• Zone chaude (keltainen) sisältää sataman. Sukellusveneet saadaan kuivatelakoitua alueelle korjauksia varten.
• Zone rouge (punainen) sisältää maanalaisia varastoja muun muassa ohjuksia varten. Varastoissa on myös ydinkärkiä.
• Zone bleue (sininen) sisältää henkilöstötiloja, kuten parakit.