Éloyse Lesueur
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Éloyse Lesueur vuonna 2014. | |||
Maa:  Ranska
| |||
| Naisten yleisurheilu | |||
| Sisäratojen MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Sopot 2014 | pituushyppy | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Helsinki 2012 | pituushyppy | |
| Kultaa |
Zürich 2014 | pituushyppy | |
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Göteborg 2013 | pituushyppy | |
Éloyse Lesueur-Aymonin (o.s. Lesueur, s. 15. heinäkuuta 1988 Créteil[1]) on ranskalainen yleisurheilija, jonka päälaji on pituushyppy.[2] Hän on kaksinkertainen pituushypyn Euroopan mestari vuosilta 2012 ja 2014.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lesueur-Aymonin sai Marrakechin alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2005 hopeaa pituushypyssä tuloksella 628 ja sijoittui 100 metrin juoksussa seitsemänneksi. Pekingin alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2006 hän keskeytti seitsenottelun. Hengelon alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2007 hän sai hopeaa pituushypyssä tuloksella 634.[2]
Lesueur-Aymonin hyppäsi sisäratojen Ranskan-ennätyksen 684 Gainesvillessä tammikuussa 2008. Valencian MM-hallikilpailuissa hän sijoittui neljänneksi tuloksella 660. Hän sai 2009 pronssia Kaunasin alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa tuulituloksella 672, mutta karsiutui loppukilpailusta Berliinin MM-kilpailuissa. Hän voitti Euroopan joukkuemestaruuskilpailujen pituushypyn 2010. Vuonna 2011 hän sijoittui Pariisin EM-hallikilpailujen pituushypyssä neljänneksi tuloksella 659 ja karsiutui loppukilpailusta Daegun MM-kilpailuissa.[2]
Lesueur-Aymonin voitti pituushypyn Euroopan-mestaruuden Helsingissä 2012 avauskierroksen hypyllään 681. Lontoon olympialaisissa hän oli kahdeksas tuloksella 667. Hän sai hopeaa Göteborgin EM-hallikilpailuissa 2013 sisäratojen Ranskan ennätyksellä 690. Myöhemmin samana vuonna hän voitti Euroopan joukkuemestaruuskilpailujen pituushypyn, mutta karsiutui loppukilpailusta Moskovan MM-kilpailuissa.[2]
Lesueur-Aymonin voitti pituushypyn sisäratojen maailmanmestaruuden Sopotissa 2014 tuloksella 685.[2] Elokuussa 2014 hän voitti toisen kerran pituushypyn EM-kultaa Zürichin EM-kisoissa tuloksella 685.[3] Hän voitti samana vuonna maanosien cupin pituushyppykilpailun. Prahan sisäratojen EM-kilpailuissa 2015 hän oli viides ja Birminghamin MM-hallikilpailuissa 2018 kahdestoista. Hän karsiutui loppukilpailusta Berliinin EM-kilpailuissa 2018 ja Glasgow'n EM-hallikilpailuissa 2019.[2]
Ennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulkoradat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Laji | Tulos | Paikka | Päivä[2] |
|---|---|---|---|
| 100 m | 11,54 | Reims | 12. heinäkuuta 2014 |
| 200 m | 24,11 | Dreux | 16. heinäkuuta 2006 |
| 800 m | 2.21,67 | Val-de-Reuil | 25. kesäkuuta 2006 |
| 100 m aj | 13,89 | Peking | 18. elokuuta 2006 |
| Korkeushyppy | 175 | Arles | 3. kesäkuuta 2006 |
| Pituushyppy | 692 | Saint-Denis | 5. heinäkuuta 2014 |
| Seitsenottelu | 5370 | Arles | 4. kesäkuuta 2006 |
Sisäradat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Laji | Tulos | Paikka | Päivä[2] |
|---|---|---|---|
| 55 m | 6,92 | Gainesville | 22. tammikuuta 2012 |
| 60 m | 7,34 | Aubière | 25. helmikuuta 2012 |
| Pituushyppy | 690 | Göteborg | 2. maaliskuuta 2013 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Éloyse Lesueur sports-reference.com. Arkistoitu 16.12.2012. Viitattu 25.6.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Éloyse Lesueur Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
- ↑ Tammilehto, Teemu: Naisten pituushypyn EM-kulta Ranskaan Yle Urheilu. 13.8.2014. Arkistoitu 14.8.2014. Viitattu 14.8.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Éloyse Lesueur Wikimedia Commonsissa
