Æthelnoth
Æthelnoth tai Ethelnoth (k. 1038) oli Canterburyn arkkipiispa[1] vuosina 1020–1038[2] ja mahdollisesti pyhimys, mutta tästä ei ole täyttä varmuutta. Hän oli munkkina Glastonburyn luostarissa[3], minkä jälkeen hän Anglosaksien kronikan mukaan toimi ennen arkkipiispaksi tuloaan Christ Churchin eli nykyisen Canterburyn tuomiokirkon tuomiorovastina ja priorina[4]. Häntä kutsuttiin lisänimellä "Hyvä" ja hän oli kuuluisa viisaudestaan.[5]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Æthelnothin isä oli Dorsetissa sijainneen Cerne Abbasin luostarin perustaja Æthelmaer, joka oli John Worcesterlaisen mukaan wessexiläinen aatelismies[3][4]. Æthelnothin tiedetään olleen Wessexin kuninkaan Ethelredin jälkeläinen, ja historioitsija Frank Barlowin mukaan hän oli mahdollisesti Wessexin jaarli Godwinin setä[6]. Cerne Abbasissa hän oli luultavasti Ælfricin oppilas[3].
Arkkipiispana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Æthelnothin kaudesta arkkipiispana tiedetään hyvin vähän[3]. Æthelweard-niminen aatelismies, jonka Knuut Suuri karkotti maanpakoon vuonna 1020, oli mahdollisesti sukua hänelle. Tällöin Æthelnothin nimitys saattoi olla hyvitystä Knuutia vastustaneelle vaikutusvaltaiselle perheelle.[4] Hänen tiedetään olleen Knuut Suuren läheinen ystävä ja saaneen tältä merkittävän rahalahjoituksen Chartresin tuomiokirkon jälleenrakennusta sekä Glastonburyn luostaria varten. Ainakin kerran Knuut sai häneltä moitteita kiroilemisesta.[3]
Ollessaan paluumatkalla vuonna 1022 Roomasta, jossa hän kävi noutamassa palliumin, hän osti Paviasta sadalla hopea- ja yhdellä kultatalentilla Pyhän Augustinuksen käden, jonka hän lähetti Coventryyn pyhäinjäännökseksi[7]. Hänen arkkipiispakautensa merkittävimpänä tapahtumana pidetään tanskalaisten surmaaman arkkipiispa Alphegen pyhäinjäännösten siirtämistä Lontoosta varta vasten rakennettuun pyhäinjäännöslippaaseen[2]. Knuutin käskystä hän vihki Gerbrandin Roskilden piispaksi[4].
Neljä viimeistä virkavuottaan Æthelnoth joutui huonon näkönsä vuoksi turvautumaan sittemmin seuraajakseen tulleen Eadsigen apuun.[2] Hän kuoli 30. lokakuuta vuonna 1038, ja hänet on haudattu Canterburyyn. Todisteita hänen pyhimyskultistaan ei ole, ja eräät tutkijat ovat pitäneet kyseenalaisena sitä, oliko hän todella pyhimys.[3] Hänen muistopäivänsä on 30. lokakuuta[5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Æthelnoth Oxford Dictionary of National Biography. Oxford University Press. Viitattu 27.6.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Pfaff, Richard: The liturgy in medieval England: a history, s. 91. Cambridge University Press, 2009. ISBN 0521808472 Google books (viitattu 27.6.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Butler, Alban: Butler's lives of the saints, s. 203. Continuum International Publishing Group, 1995. ISBN 086012259X Google books (viitattu 28.6.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c d Bolton, Timothy: The empire of Cnut the Great: conquest and the consolidation of power in Northern Europe in the early eleventh century, s. 80–81, 170, 179. Brill, 2009. ISBN 900416670X Google books (viitattu 27.6.2011). (englanniksi)
- ↑ a b Matthew Bunson: Our Sunday Visitor's encyclopedia of saints, s. 291. Our Sunday Visitor Publishing, 2003. ISBN 1931709750 Google books (viitattu 3.8.2011). (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Barlow, Frank: The Godwins: the rise and fall of a noble dynasty, s. 21. Pearson Education, 2003. ISBN 0582784409 Google books (viitattu 18.7.2011). (englanniksi)
- ↑ Baxter, Stephen: The earls of Mercia: lordship and power in late Anglo-Saxon England, s. 161. Oxford University Press, 2007. ISBN 0199230986 Google books (viitattu 27.6.2011). (englanniksi)
|
Edeltäjä: Lyfing |
Canterburyn arkkipiispa 1020–1038 |
Seuraaja: Eadsige |