Ahvenanmaanruotsi
Ahvenanmaanruotsi on yksi ruotsin kielen murreryhmistä, jota puhutaan Ahvenanmaalla. Maantieteellisessä mielessä ahvenanmaanruotsia voidaan pitää itäruotsin varianttina, mutta murre on lähempänä Uplannin murretta ja muita Sveanmaan murteita kuin Manner-Suomessa puhuttavia suomenruotsin variantteja.
Ahvenanmaa on yksikielinen, ja kieli ja kulttuuri on suojattu itsehallintolailla[1]. Ahvenanmaan maantieteellinen sijainti Manner-Suomen ja Ruotsin välillä heijastuu myös kieleen: ahvenanmaanruotsissa on piirteitä sekä ruotsinruotsista että suomenruotsista. Lisäksi kielestä löytyy jälkiä suomen, venäjän ja englannin kielistä.[2]
Ahvenanmaanruotsissa on sisäisiäkin eroja. Länsi-Ahvenanmaalla puhuttava ruotsi, erityisesti Eckerön kunnassa, on lähimpänä Uplannin murteita, kun taas Itä-Ahvenanmaalla (Ahvenanmaan saaristo) puhuttava ruotsi on lähimpänä muita suomenruotsin variantteja.[3]
Piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahvenanmaanruotsissa on säilynyt monia arkaaisia sanoja ja ilmaisuja. Esimerkiksi seuraava ilmaisu "Gå ti bykstugan och hämt ett ämbar." ('Mene pyykkituvalle ja hae sanko.') on ruotsinruotsiksi "Gå till tvättstugan och hämta en hink.". Joillakin sanoilla on eri, harvaanjohtava merkitys Ahvenanmaalla kuin Ruotsissa. Esimerkki sana semla viittaa Ruotsissa laskiaispullaan mutta Ahvenanmaalla sämpylään. Joidenkin sanojen merkitys eroaa vain vähän. Esimerkiksi pannkaka on ruotsinruotsissa ohut mutta ahvenanmaanruotsissa paksumpi pannukakku.
Tyypillisellä ahvenanmaalaisella kaksoisgenetiivisellä ilmaisulla "Vemses flicka/pojke är du då?" ('Kenes tytär/poika sinä olet?') kysytään olettaen, että tunnetaan vanhemmat, mikä on pienessä yhteiskunnassa todennäköistä.
Sanan inte ('ei') korvaavat sanat int ja inga. Ruotsinruotsin sanat skulle ja måste typistyvät muotoihin sku ja måst.[2]
Kuten suomenruotsista, ahvenanmaanruotsista puuttuu tonaalinen sana-aksentti.
| Ahvenanmaanruotsi[2] | Ruotsinruotsi | Suomi | Huomioita |
|---|---|---|---|
| batting | (trä)regel | puinen lista | Sana batting on ruotsinruotsissa poika. |
| batteri | värmeelement | jäähdytin, lämpöpatteri | Sana batteri on ruotsinruotsissa akku. |
| butka | fängelse | vankila | |
| byka | tvätta (kläder) | pyykätä | |
| egnahemhus | villa | omakotitalo, huvila | |
| jåla | tramsa, prata strunt | puhua hölynpölyä | |
| si | se | nähdä | |
| siddu barra/bara[4] | ser du bara, ser man på | katso vain | |
| småkusin | syssling | pikkuserkku | Käännöslaina suomen pikkuserkusta |
| stöpsel | stickpropp | töpseli | Laina saksasta |
| ämbar | hink | sanko, ämpäri |
Ääninäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eckerön murre nauhoitettu vuonna 2006 (tiedostossa transkriptio).[5]
Föglön murre nauhoitettu vuonna 1971 Per Henrik Solstrandin toimesta.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ahvenanmaan itsehallintolaki 16.8.1991/1144 - 36 §. (viitattu 2.6.2020)
- ↑ a b c Mariehamns stadsbibliotek: Åländska ord och uttryck (viitattu 2.6.2020)
- ↑ Ordbok över Finlands svenska folkmål: Suomenruotsin murteet -kartta. (viitattu 2.6.2020)
- ↑ Solla, Katja: Miksi Ahvenanmaan tiet punertavat? Mikä herkku tuli Ahvenanmaalta? Testaa tietosi itsehallintoaan juhlivasta maakunnasta! Yle.fi. 5.6.2021. Viitattu 12.12.2021.
- ↑ Intervju med äldre kvinna från Eckerö 2006. Svenska litteratursällskapet i Finland.
- ↑ Äldre inspelning från Föglö 1960. Svenska litteratursällskapet i Finland.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pieni ahvenanmaanruotsin sanakirja (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ordbok över Finlands svenska folkmål – Suomenruotsin murteiden sanakirja
| itäiset ruotsin murteet (östsvenska mål) |  | |
|---|---|---|
| norlanninruotsi (norrländska mål) | ||
| sveanmaanruotsi (sveamål)) | ||
| götanmaanruotsi (götamål) | ||
| eteläiset ruotsin murteet (sydsvenska mål) | ||
| Muita murteita | ||
| Muuta | ||
| ||
