Åke Kuhlefelt

Åke Kuhlefelt (22. huhtikuuta 1908 Helsinki – 17. marraskuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen lakimies ja tuomari, joka toimi myös Kaskisten pormestarina.

Kuhlefeltin vanhemmat olivat lääkäri Elis Kuhlefelt ja Katarina Estlander. Arkkitehti Sven Kuhlefelt (1892–1980) oli hänen veljensä. Kuhlefeltin puoliso vuodesta 1933 oli Birgit Hildur Maria Dahlgren (s. 1906). Kuhlefelt tuli ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1926 ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1933. Varatuomarin arvon hän sai 1936. Valmistuttuaan Kuhlefelt toimi Vaasan hovioikeuden ylimääräisenä virkamiehenä ja sitten Kaskisten pormestarina 1935–1937, kunnes palasi 1938 työskentelemään hovioikeuteen kahdeksitoista vuodeksi. Hän toimi myös asianajajana 1938–1939 ja oli Vaasassa toimineen tarkastusoikeuden jäsen, varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja 1948–1949. Sotatuomarina Kuhlefelt toimi 1939–1940 ja 1950–1951. Vuonna 1952 hänet nimitettiin Itä-Suomen hovioikeuden asessoriksi, 1954 Helsingin hovioikeuden asessoriksi ja 1956 oikeusneuvokseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ylimääräisenä hallintoneuvoksena Kuhlefelt toimi 1959–1960. Raaseporin kihlakunnatuomarin virkaa hän ei ottanut vastaan vuonna 1960, vaan ryhtyi sen sijaan korkeimman oikeuden oikeusneuvokseksi, mitä tehtävää hän hoiti lähes 18 vuotta aina eläkkeelle jäämiseensä asti eli vuoden 1977 loppuun. Laintarkastuskunnan jäsen Kuhlefelt oli 1962–1964 ja holhouslainsäädännön uudistamiskomitean puheenjohtaja 1965–1971. Tuomarin työnsä ohella Kuhlefelt osallistui aktiivisesti alansa järjestötoimintaan.