Älänne (Rautavaara)

Älänne
Valtiot	Suomi
Paikkakunta	Lapinlahti ja Rautavaara
Koordinaatit	63°29′29″N, 28°07′19″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Tiilikanjoki
Järvinumero	04.662.1.002
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	144,1 m
Rantaviiva	46,6599 km
Pinta-ala	10,0112 km²
Tilavuus	0,03149709331 km³
Keskisyvyys	3,14619 m
Suurin syvyys	15,39 m
Valuma-alue	62 km²
Saaria	7
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Älänne on Pohjois-Savossa Rautavaaralla ja Lapinlahdella sijaitseva järvi. Sen Lapinlahteen kuuluva länsiosa oli ennen kuntaliitosta osa Varpaisjärveä.

Maantietoa

Pohjois-etelä-suuntaisen järven pinta-ala on 1 000 hehtaaria eli 10 km². Se on 7,9 kilometriä pitkä ja 3,9 kilometriä leveä. Järven erikoisuus on sen poikki pohjois-etelä-suuntaan kulkeva harjujakso, johon sisältyy osittain vedenalainen harjuselänne, selänteen viereisiä vedenalaisia suppia ja sivuharjuja. Harjuselänne, joka alkaa Nilsiän Kangaslahdelta ja päättyy Älänteen Harjuntakaseelle , nousee välillä vedenpinnan yläpuolelle muodostaen harjujakson suuntaisia kapeita saaria, jotka jakavat järven kahdeksi järvenseläksi. Luoteessa sijaitsevaa pienempää järvenselkää kutsutaan Tiilikanseläksi. Harjujakson harjanteet muodostavat pitkiä ja kapeita lahtia ja erottavat järvestä pieniä lampia, joita ovat esimerkiksi Särki-Valkeinen, Mäenpään Valkeinen ja Roskun Valkeinen.

Järvessä on seitsemän saarta. Niiden yhteispinta-ala on 14 hehtaaria, mikä on noin 1,4 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista vain Lapinsaari on yli hehtaarin suuruinen, viisi muuta ovat yli aarin ja yksi on alle aarin kokoinen. Lapinsaari on 1,3 kilometriä pitkä ja vain 150 metriä leveä. Saaressa on kuitenkin niemi, joka leventää saaren 250 metriin. Lapinsaari on ollut etelään työntyvän niemen pää, mutta se on katkaistu 1950-luvulla tukinuiton helpottamiseksi . Kummallakin järvenselällä on pienet Selkäsaaret, mutta muuten ne ovat pääosin saarettomia. Muut järven pienistä saarista sijaitsevat harjujaksolla sijaitsevissa lahdissa.

Kummatkin järvenselät ovat rantaviivoiltaan selkeäpiirteisiä. Niiden väliin työntyvän harjujakson harjut katkaisevat järvien välisen yhteyden kapeisiin salmiin. Kiukoonniemen ja Lapinsaaren välistä virtaa Kiukoonjoki. Se on nykyään salmi, joka sitä vastaa entistä jokea, joka virtasi pohjoisesta järvialtaasta eteläiseen altaaseen. Lapinsaarena tunnettu entinen niemi on katkaistu Kaivannon salmessa. Niemi alkoi Kuokanniemen vierestä ja jatkui etelään 2,6 kilometriä. Tiilikanselän suulla järvestä haarautuu pohjoiseen 2,2 kilometriä pitkä ja leveimmillään yli 200 metriä leveä lahti, joka on syvempi kuin muu osa järveä yleensä. Sen pohjoispäässä sijaitsee Alalampi, joka on kyseisen lahden pohjukka. Lahden länsirantana on kilometrin pituinen Käpyniemi, jonka länsipuolella sijaitsee Särki-Valkeinen ja sen virtaavan salmen alapuolella Älänteen lahti. Eteläisen järvenselän pohjoisosan itäpuolella työntyy kaakkoon Joutenlahti, joka on 1,6 kilometriä pitkä ja 550 metriä leveä. Se onkin järven ainoa kooltaan merkittävä lahti.

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 32 miljoonaa m³ eli 0,032 km³. Järven keskisyvyys on 3,1 metriä ja suurin syvyys on 15,4 metriä. Syvin kohta sijaitsee kaakkoisen järvenselän pohjoisosassa Roskunniemen edustalla. Sen pohjoispuolella sijaitsee toinen syvänne, jossa on 14 metriä syvää. Järvi on muualla melko matala, mutta järveä halkovan harjujakson sisällä on useita supassa sijaitsevia syvänteitä.

Järven rantaviivan pituus on 47 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on neljä kilometriä. Sen rannat ovat hiekkapohjaista metsämaata, joka on paikoin soistunutta tai jopa avosuota. Karttaan on merkitty moneen paikkaan hiekkarantoja, jotka ovat jääkauden päättymisen jälkeen tuulen muodostamia dyynejä . Merkittävimmät suot ovat luoteisaltaan etelärantaan tuleva Multasuo ja kaakkoisaltaan itärantaan päättyvä Suurisuo. Järveen laskee vain vähän metsien ja soiden kuivatusojia. Järven koillispuolella kohoaa Haatainmäki, joka on jääkauden aikana syntynyt moreenimäki eli drumliini . Rautavaaran ja Lapinlahden välinen kuntaraja ylittää molemmat järvenselät niin, että niiden välissä raja mutkittelee Lapinsaaren länsipuolelta Kiukoonjoen salmen läpi. Järven rannan lähiympäristössä on vain yksi maatila, mutta vapaa-ajan asuntoja on alle kymmenen. Järven lounaisrannalla sijaitsee Näätähiekan leirikeskus, jonka omistaa Lapinlahden kunta . Rannan kohteille johtaa tiet seututieltä 582. Rautavaaran kunnalla on Roskun Valkeisen ja Tiilikanlahden välisellä kannaksella vedenottamo .

Natura-alue ja retkeily

Älänteen ympäristössä on 32 neliökilometriä alueita, jotka muodostavat Älänteen Natura 2000-alueen. Suojelun lisäksi aluetta kannustetaan hyödyntämään retkeilyssä ja yhdessä Tiilikanjoen reittien kanssa myös melomisessa.

Historiaa

Älänteestä on nostettu järvimalmia, jota esiintyy vieläkin levymäisinä kappaleina tai nappeina järven pohjassa. Yleensä malmi kuljetettiin sen ostaneelle ruukille, mutta järven rannoilla on merkkejä myös omasta raudan valmistuksesta. Etenkin hiekkarantojen läheisyydessä voi löytää kuonaa. Myös hiilenpoltto ja tervanpoltto on ollut alueella yleistä.

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Nilsiän reitin valuma-alueen (04.6) Tiilikanjoen valuma-alueella (04.66), jonka Älänteen alueeseen (04.662) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 144,1 metriä mpy.

Valuma-alue saa pääosan vedestään sekä omalta vesistöalueeltaan että Tiilikanjoen yläosan alueelta (04.663), joka laskee Älänteen alueelle Tiilikasta alkuunsa saavaa Tiilikanjokea myöten.

Älänteen alueella on 29 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Suoraan järveen laskevat Särki-Valkeinen (14 ha), Valkea-Karsikko (32 ha), Musta-Karsikko (19 ha), Rouskun-Valkeinen (23 ha), Joutenjärvi (18 ha) ja Suojärvi (154 ha) etelässä. Älänteen rannan tuntumassa sijaitsevat vielä pienet Kuikkalampi, Mäenpään Valkeinen, Pöntiönlampi, Könönlampi ja Kiukoonlampi. Särki-Valkeiseen laskee lyhyt oja Saari-Valkeisesta, joka on yhteydessä Sakastilampeen, ja jonka kautta laskevat vielä hieman kauempaa Harjuntakanen (56 ha) ja Haukinen (13 ha) sekä pienemmät Ruunalampi ja Kuikkalampi (toinen). Yksinäinen Nimetön (28 ha) laskee Myllypuroa myöten Musta-Karsikkoon ja Alanen (85 ha) laskee edellä mainittuun Suojärveen.

Järven laskujoki on Tiilikanjoki, joka putoaa aluksi nopeasti koskien ja virtaamien viemänä. Alempana virtaukset tasaantuvat ja se muuttuu meanderoivaksi joeksi, joka laskee Korpiseen. Laskujoki kuuluu Tiilikanjoen alaosan alueeseen (04.661).

Aiheesta muualla

• Pohjois-Savon liitto: Virkistys – ja matkailuvyöhykkeet / Matkailun vetovoima-alueet (Arkistoitu – Internet Archive), 2008
• Ympäristö.fi: Älänne, Retkeilyreitit