Äkämäpistiäiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Äkämäpistiäiset
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthopoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Osalahko: Terebrantes
Yläheimo: Äkämäpistiäiset Cynipoidea
Latreille, 1802[1]
Katso myös

  Äkämäpistiäiset Wikispeciesissä
  Äkämäpistiäiset Commonsissa

Äkämäpistiäiset eli äkämäpistiäismäiset (Cynipoidea) on pistiäisten lahkoon ja kapeatyvisten alalahkoon kuuluva yläheimo. Nimi voi myös tarkoittaa siihen kuuluvaa aitoäkämäpistiäisten heimoa.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äkämäpistiäiset ovat pieniä ja yleensä mustia, mutta osa myös kellertäviä tai punaruskeita. Niiden tuntosarvet ovat lyhyehköt ja suorat. Siipisuonitus on epätäydellinen. Takaruumis on sivuilta lytistynyt.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äkämäpistiäiset elävät joko kasvien tai eläinten loisina. Kasveihin äkämiä muodostavat lajit kuuluvat aitoäkämäpistiäisten (Cynipidae) heimoon. Suurin osa yläheimon lajeista on kuitenkin kärpäs- ja kovakuoriaistoukkien loisia.[2]

Suomessa yläheimoon kuuluvia lajeja tunnetaan noin 165.[2]

Aitoäkämäpistiäiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimensä yläheimo saa aitoäkämäpistiäisistä, jotka munivat kasvisolukkoon. Äkämät syntyvät toukkien tai munivan yksilön rauhasistaan erittämän kasvuasäätelevän kemikaalin ja kasvin kemikaalien reagoidessa keskenään. Jokaisen lajin tuottama erite on erilaista ja niiden synnyttämä äkämä on aina tietyn muotoinen ja värinen[2]. Äkämä toimii toukan suojana ja ravintona sen kehittyessä.[3]

Yläheimo luetaan joskus kuuluvan kätköpistiäisten (Parasitica) luokaan[2], joka ei kuitenkaan kuulu varsinaiseen taksonomiaan. Äkämäpistiäisiin kuuluvia heimoja ovat:[1]

  • Reijo Jussila: ”Kätköpistiäiset”, Suomen luonto. Selkärangattomat eläimet. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-35-6373-1
  1. a b Cynipoidea: Taksonomian lähde Itis Report. 26.12.2013. Viitattu 26.12.2013. (englanniksi)
  2. a b c d e Jussila 1998: 187–8
  3. Galls on Oak Insect Fact Sheets. 2014. The Pennsylvania State University. Viitattu 28.3.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]