Árpádin suku

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Árpád (suku))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ns. Árpád-raidat (puna-hopeinen vaakaraidoitus), joita nykyään pidetään Árpád-suvun tunnuksena ja unkarilaisen (ääri)kansallismielisyyden symbolina, esiintyvät ensi kertaa kuningas Imren sinetissä 1200-luvun alussa, mahdollisesti vastineena kuninkaan aragonialaisen puolison vaakunan puna-kultaiselle pystyraidoitukselle.[1]

Árpádin suku (unk. Árpád-ház) oli Unkarin ensimmäinen kuningassuku, joka hallitsi Unkaria 800-luvun lopulta vuoteen 1301.

Suvun historia ja nimitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suku on yksi Euroopan vanhimmista ja polveutuu ruhtinas Árpádista, joka johti madjaarit nykyiseen kotimaahansa Unkariin vuosina 895–896.[2] Árpádin suvun viimeinen kuningas oli Andreas III, joka kuoli 1301 vailla perillistä.[3]

Suvun ensimmäisenä kuninkaana on tapana mainita Tapani (unk. István) I Pyhä (?975–1038), jota pidetään kristityn kuningaskunnan perustajana ja Unkarin ensimmäisenä ”apostolisena kuninkaana”. Tapani kruunattiin legendan mukaan paavi Sylvester II:n lähettämällä kruunulla vuonna 1000.[2] Tapania edeltäneitä hallitsijoita on historiankirjoituksessa tavattu nimittää (suuri)ruhtinaiksi. Itse asiassa myös Tapania edeltäneitä Unkarin hallitsijoita, esimerkiksi hänen isäänsä Gézaa, nimitetään latinankielisissä aikalaislähteissä ”kuninkaiksi” (rex), eikä kruunauksessa olennaista ollut kuninkaan arvonimi sinänsä vaan kirkon siunaus ja asema Euroopan hallitsijoiden vertaisena eikä esimerkiksi Saksan keisarin vasallina.[4]

Historiantutkija András Gerőn mukaan ei itse asiassa tiedetä, miten Árpád-suvun kuninkaat itse ja heidän aikalaisensa tätä dynastiaa nimittivät. Árpád-suvusta tai Árpádin huoneesta on puhuttu vasta 1700-luvulta lähtien, jolloin jesuiitta-historiantutkijat ottivat tämän nimityksen käyttöön osana kansallista historiankirjoitusta. 1200-luvun lopun kronikoitsijan Simon Kézain mukaan Unkarin kuninkaat olivat de genere turul, ’turul-linnun heimoa’ (kotkaa tai haukkaa muistuttava tarulintu turul oli tarun mukaan symbolisesti saattanut Árpádin isoäidin Emesen raskaaksi ja johdattanut Árpádin johtamia unkarilaisia heidän saapuessaan Unkariin), mutta tiedossa ei ole, käytettiinkö tätä nimitystä yleisemmin.[5]

Suvun jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dynastian 400 vuoden aikana Árpádin kuningashuone synnytti 21 kuningasta, heidän joukossaan useita erinomaisia ​​organisoijia, valtiomiehiä ja sotapäälliköitä, jotka auttoivat tekemään Unkarista kukoistavan ja voimakkaan keskiaikaisen valtakunnan.[2] Useiden dynastisten avioliittojen kautta Árpádin suku yhdistyi muihin Euroopan hallitsijasukuihin, niin että viimeisen Árpád-kuninkaan Andreas III:n kuoltua perinnöstä kilpailevat kruununtavoittelijat olivat kaikki naislinjaa myöten Árpád-suvun jälkeläisiä, myös lopulta Unkarin valtaistuimelle noussut Kaarle Robert, josta alkoi Unkarissa Anjou-dynastian valtakausi.[6] Myös Anjou-suvun kuninkaat korostivat mielellään polveutumistaan Árpádeista.[1]

Pyhimyksiksi tai autuaiksi on julistettu lukuisia Árpád-suvun jäseniä ja jälkeläisiä:[7]

  1. a b História 2003/02. - BERTÉNYI IVÁN: Államcímerünk kialakulása web.archive.org. 12.3.2007. Viitattu 20.12.2024.
  2. a b c Árpádene Store norske leksikon (norjaksi)
  3. Árpád Nordisk familjebok / Uggleupplagan. 2. Armatoler - Bergsund
  4. Kristó, Gyula: ”A koronázás”, Szent István király. Neumann Kht., 2002. Teoksen verkkoversio.
  5. Gerő, András: Nemzeti mese – az Árpád-ház esete Gerő András hivatalos honlapja. 6.9.2021. Viitattu 20.12.2024. (unkariksi)
  6. A király, akit háromszor koronáztak Múlt-kor történelmi magazin. 27.8.2010. Viitattu 28.1.2025. (unkariksi)
  7. Legendárium web.archive.org. 16.12.2008. Viitattu 28.1.2025.

Luettelo Unkarin hallitsijoista: Árpádien hallitsijasuku

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.