Huutomerkki

Tämä artikkeli käsittelee välimerkkiä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Välimerkit
piste	.
pilkku	,
kaksoispiste	:
puolipiste	;
kysymysmerkki	?
huutomerkki	!
heittomerkki	’
lainausmerkit	” ”, » », ’ ’
viivamerkit	-, –, —, −
sulkeet	( ), [ ], { }, ⟨ ⟩
kolme pistettä	…
vinoviiva	/
kenoviiva	\
välilyönti

Huutomerkki (!) on typografinen välimerkki, joka kuuluu isoihin välimerkkeihin eli se päättää virkkeen. Tavallisesti se kirjoitetaan huudahdusten, käskyjen, komentojen, kehotusten, kieltojen, toivomusten, vetoomusten, itkun ja naurun perään.^[1] Huutomerkkiä käytetään myös moniin erikoistarkoituksiin.

”	Uuet saappaat pitäs saada! Kapteeni käski! Mutta kapteeni käski! Katsotaan!!	”
– Sotamies Salo Väinö Linnan teoksessa Tuntematon sotilas

Historia

Huutomerkkiä käytettiin englanninkielisessä kirjoituksessa ensimmäistä kertaa 1400-luvulla.^[2] Saksankielisessä ortografiassa sitä käytettiin ensimmäisen kerran Lutherin Raamatussa vuonna 1797.^[3]

Merkki otettiin mukaan standardeihin kirjoituskoneisiin vasta 1970-luvulla. Tätä ennen oli huutomerkin asemasta ensin kirjoitettava piste, palauttaa kirjoitin edellisen merkin kohdalle ja kirjoittaa pisteen päälle heittomerkki.^[4]

Käyttö

Huutomerkkiin päättyvä lause on yleensä joko painokas huudahdus, käsky, komento, kehotus, kielto, toivomus tai vetoomus.^[5] Sitä ei kuitenkaan käytetä näissäkään tapauksissa joka tilanteessa, vaan esimerkiksi levolliset huudahdukset, käskyt ja kiellot päätetään pisteeseen.^[6]

Suomen kielessä huutomerkki esiintyy yleensä virkkeen lopussa lukuun ottamatta sitaateissa, sulkeiden sisällä ja nimien osana. Lainausmerkein erotetun sitaatin sisällä huutomerkki tulee ennen toista heittomerkkiä: Isä huusi: ”Tulkaa jo syömään!” tai ”Tulkaa jo syömään!” isä huusi. Kun sitaatti kirjoitetaan repliikkiviivalla, se kirjoitetaan johtolauseen jälkeen ilman pilkkua: – Tulkaa jo syömään siitä! isä huusi.^[5]

Arkikielessä huutomerkkiä saatetaan kolmen pisteen (…) tavoin kirjoittaa useita kertoja peräkkäin, mutta tätä käyttöä ei yleisesti pidetä hyvänä kirjoitustapana.^[7] Tällaisessa käytössä huutomerkki menettää nopeasti tehoaan.^[5] Huutomerkki saattaa esiintyä myös kysymysmerkin yhteydessä, jolloin kysymystä painotetaan tai se esitetään huudahduksena.

Espanjan kielessä huutomerkki merkitään myös virkkeen alkuun, mutta ylösalaisin: ¡La mataste!

Huutomerkkiä käytetään myös yleisesti varoitusmerkeissä. Suomessa se esiintyy liikennemerkissä 189.

Esimerkkejä

Huudahdus: Apua!, Terve!
Käsky: Tule tänne!, Istu!
Komento: Asento!, Pim! Olet hypnotisoitu!
Kielto: Älä tee sitä!, Emme voi mennä sinne!

Tavallinen typografiassa käytetty huutomerkki.
Suomen liikennemerkki 189. Muu vaara.
Erilaisia varoitusmerkkejä Saksassa.
Huutomerkin käyttöä tehokeinona 7 päivää -lehdessä.

Matematiikassa

Matematiikassa huutomerkki tarkoittaa termin perään liitettynä termin kertomaa. Esimerkiksi $5!=1\cdot 2\cdot 3\cdot 4\cdot 5=120$ .

Matematiikassa huutomerkillä voidaan myös osoittaa, että tarkastelun kohteena oleva funktio on yksikäsitteinen.

Tietotekniikassa

Tietotekniikassa huutomerkki tarkoittaa yleensä jonkin asian loogista vastakohtaa eli negaatiota. Esimerkiksi ohjelmoinnissa:

kytketty = true;	//tosi
kytketty = !kytketty;	//epätosi
kytketty = !kytketty;	//tosi

Lähteet

↑ Inga Suoniemi-Taipale, Timo Nurmi ja Esa Laihanen: 2 Huutomerkki ja kysymysmerkki Kirjoittajan ABC-kortti – kirjoitusviestinnän verkkokurssi. Joensuun yliopiston verkkosivut. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 12.3.2010.
↑ Truss, Lynne: Eats, Shoots & Leaves, s. 137. Määritä julkaisija! ISBN 1-59240-087-6 (englanniksi)
↑ Wolfgang Mathias, Cologne University (2002) (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Truss, Lynne: Eats, Shoots & Leaves, s. 135. Määritä julkaisija! ISBN 1-59240-087-6 (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Inga Suoniemi-Taipale, Timo Nurmi ja Esa Laihanen: 2 Huutomerkki ja kysymysmerkki Kirjoittajan ABC-kortti – kirjoitusviestinnän verkkokurssi. Joensuun yliopiston verkkosivut. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 12.3.2010.
↑ Jukka Korpela: Huutomerkki Ohjeita ja tietoa suomen kielestä (aineistoa Kielikello-lehdestä). www.cs.tut.fi: Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 12.3.2010.
↑ Effective use of email (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huutomerkki Wikimedia Commonsissa

[1] Inga Suoniemi-Taipale, Timo Nurmi ja Esa Laihanen: 2 Huutomerkki ja kysymysmerkki Kirjoittajan ABC-kortti – kirjoitusviestinnän verkkokurssi. Joensuun yliopiston verkkosivut. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 12.3.2010.

[2] Truss, Lynne: Eats, Shoots & Leaves, s. 137. Määritä julkaisija! ISBN 1-59240-087-6 (englanniksi)

[3] Wolfgang Mathias, Cologne University (2002) (Arkistoitu – Internet Archive)

[4] Truss, Lynne: Eats, Shoots & Leaves, s. 135. Määritä julkaisija! ISBN 1-59240-087-6 (englanniksi)

[joensuu-5] Inga Suoniemi-Taipale, Timo Nurmi ja Esa Laihanen: 2 Huutomerkki ja kysymysmerkki Kirjoittajan ABC-kortti – kirjoitusviestinnän verkkokurssi. Joensuun yliopiston verkkosivut. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 12.3.2010.

[6] Jukka Korpela: Huutomerkki Ohjeita ja tietoa suomen kielestä (aineistoa Kielikello-lehdestä). www.cs.tut.fi: Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 12.3.2010.

[7] Effective use of email (Arkistoitu – Internet Archive)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

Huutomerkki

Sisällys

Historia