Ykspihlajan rata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ykspihlajan rata
Perustiedot
Reitti YkspihlajaKokkola
Rakennettu 1885
Avattu 1885
Omistaja Suomen valtio ja
Kokkolan kaupunki
Ylläpitäjä Väylävirasto ja
Kokkolan kaupunki
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Henkilöjunia / vrk 0
Tavarajunia / vrk noin 5-10
Tekniset tiedot
Pituus 4,9 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 35 km/h
 • tavaraliikenteessä 35 km/h
Liikenteenohjaus
Ohjauskeskus Kokkola
Suojastus ei
Kulunvalvonta ei

Ykspihlajan rata on Suomen rataverkkoon kuuluva sivurataosuus Kokkolan kaupungin alueella. Noin viiden kilometrin mittainen rataosa yhdistää Ykspihlajan ratapihat Kokkolan rautatieasemaan ja edelleen muuhun rataverkkoon. Rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä, ja suurin sallittu nopeus on 35 km/h. Liikenne tapahtuu Kokkolasta käsin vaihtotyönä.

Rata palvelee pääasiassa Kokkolan sataman kuljetustarpeita. Kokkolan kaupungin omistamaa satamaraiteistoa lukuun ottamatta radan omistaja on Suomen valtio. Valtion omistaman osuuden kunnossapitäjä on Väylävirasto. Radan sähköistys valmistui vuonna 2010.

Sataman junaliikenne on lähinnä Siilinjärven Yaran sekä Terrafamen kuljetuksia. Vuoteen 2022 saakka satamaan kuljetettiin myös rautapellettiä Venäjältä Kostamuksesta, mutta liikenne loppui Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Ykspihlajassa on myös lastausraide raakapuujunille, mutta niitä harvemmin kulkee.

Kokkolan vanha satama oli mataloitunut maankohoamisen vuoksi, ja Ykspihlajaan rakennettu uusi satama sijaitsi niin kaukana kaupungin keskustasta, että tehokas kulkuyhteys katsottiin tarpeelliseksi. Vuonna 1877 anottiin rakennuslupaa hevosvetoiselle raitiotielle, jolla olisi kuljetettu matkustajia ja tavarakuormia sataman ja kaupungin välillä. Muutamaa vuotta myöhemmin Oulun radan rakennussuunnitelmat ratkesivat Kokkolan hyväksi, ja hevosraitiotien sijasta alettiin suunnitella haararataa Kokkolan asemalta Ykspihlajaan.

Ykspihlajan ensimmäinen rautatieasema toimi satamakonttorissa vuodesta 1886, ja vuonna 1903 valmistui Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus, jota laajennettiin viisi vuotta myöhemmin. Ykspihlajaan ajettiin toisinaan myös henkilöjunaliikennettä, jota tiedetään olleen vuosina 1909, 1921, 1928–1930 ja 1945–1948. Ykspihlaja muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi vuonna 1973 ja asemarakennus purettiin vuonna 1984.[1]

Ykspihlajan rata.
  1. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 149. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.