Woldemar Baeckman (kartanonomistaja)
Woldemar Baeckman (1818–1901) oli virolahtelainen uudistusmielinen kartanonomistaja, ns. Harjun hovin omistaja, joka lahjoitti saunarakennuksen Suomen ensimmäisen kunnallisen kansakoulun rakennukseksi.[1][2]
Baeckman oli maanviljelijä. Hänestä tuli upseeri 1840, mutta hän erosi palveluksesta jo 1848 luutnantin arvoisena ja rupesi maanviljelijäksi. Vuodesta 1854 Baeckman hoiti Harjun ja Haililan tiloja Virolahdella, missä hän otti käytäntöön uudenaikaisia viljelystapoja ja perusti tilojensa yhteyteen myös teollisuuslaitoksia, muun muassa nahkurintehtaan, ja Harjun tilalle yhden Suomen ensimmäisistä kansakouluista. Baeckman joutui vuonna 1870 taloudellisten vaikeuksien vuoksi myymään tilansa. Sittemmin hän toimi tilanhoitajana Venäjällä ja Touvilan lahjoitusmailla. Hänestä tuli 1884 sotakomissaari Viipurin lääniin. Baeckman oli järkiperäisen maanviljelyksen uranuurtajia Suomessa.[3]
Baeckman sai maanviljelysneuvoksen arvonimen vuonna 1861.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Virolahden kansakoulun perustamisesta syytä olla ylpeä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Baeckman Finnicassa
- ↑ Forsman, Jaakko: Baeckman, Woldemar Gustaf. Tietosanakirja osa 11, palsta 126. Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1922. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Martti Favorin: Woldemar Baeckman Biografiasampo. Viitattu 9.8.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Baeckman, Woldemar Gustaf - Kuka kukin oli (Wikiaineistossa)
|
