William Lundström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
William Lundström
William Lundström vuonna 1908.
William Lundström vuonna 1908.
Kansanedustaja
1.8.1908–17.7.1915
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Uusimaa
Henkilötiedot
Syntynyt22. helmikuuta 1880
Helsinki
Kuollut17. heinäkuuta 1915 (35 vuotta)
Helsinki
Ammatti kirjaltaja

Ernst William Lundström (22. helmikuuta 1880 Helsinki17. heinäkuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1908–1915.[1] Lundström oli 1900-luvun alun näkyvimpiä suomenruotsalaisia sosialidemokraatteja, joka toimi muun muassa Finlands Svenska Arbetarförbundin (FSA) puheenjohtajana. Nuoruusvuosinaan hänet tunnettiin myös lahjakkaana juoksijana.

William Lundströmin vanhemmat olivat muurari Henrik Lundström ja Eva Lovisa Lindroos.[1] Kansakoulun jälkeen hän meni kirjaltajan oppiin ja kävi ruotsinkielisen kansanopiston kursseilla. Menetettyään kirjapainoalan työnsä ensimmäisen sortokauden venäläistämistoimien johdosta Lundström työskenteli muun muassa metalliverstaalla sekä neljä vuotta muurarina.[2][3][4]

Lundström lähti työväenliikkeeseen jo 1890-luvun lopussa, mutta kiinnostui politiikasta laajemmin vasta suurlakon innoittamana, jolloin hänestä tuli Helsingfors Socialdemokratiska Ungdomsklubbin ja Helsingfors Svenska Arbetarföreningin (HSAF) jäsen. Lundström toimi FSA:n matkapuhujana 1906-1907 ja Social-Demokraten -lehden vastaavana toimittajana 1907-1908. Vuonna 1907 hän oli perustamassa Helsinkiin uutta sosialistista keskustelukerhoa Socialdemokratiska ungdomsklubb ”Facklan” (Soihtu). Lundström valittiin kansanedustajaksi vuoden 1908 eduskuntavaaleissa.[1][3] Vuosina 1909-1911 hän työskenteli kansanedustajan tehtäviensä ohessa FSA:n järjestäjänä Uudenmaan ruotsinkielisellä maaseudulla.[5] Lundström oli SDP:n puolueneuvoston jäsen maalaisväestön edustajana ja toimi FSA:n puheenjohtajana vuodesta 1913 lähtien.[3] Hän oli myös HSAF:n puheenjohtaja.[6]

Suolistosyöpäa sairastanut Lundström kuoli Marian sairaalassa heinäkuussa 1915 vain 35-vuotiaana.[7] Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[3] Lundströmin tilalle kansanedustajaksi olisi noussut ylikonduktööri Juho Jalo, mutta ensimmäisen maailmansodan johdosta eduskuntaa ei kutsuttu koolle.[8][9]

Lundström oli nuoruudessaan innokas urheilija. Joulukuussa 1895 hän oli vähällä hukkua pudottuaan luisteluretkellään jäihin Korkeasaaren edustalla. Lundström saatiin viime hetkellä kiskottua avannosta ja kiidätettiin tajuttomana sairaalaan.[10] Helsingfors Sportvänneria, Helsingin Reipasta ja Unitasta edustanut Lundström oli 1900-luvun alkuvuosien parhaita suomalaisia juoksijoita. Ivar Wilskmanin vuonna 1904 julkaiseman Idrotten i Finland -teoksen ennätysluettelossa hänen nimissään olivat 400, 500, 1 000 ja 1 500 metrin Suomen ennätykset.[11] Samana vuonna Lundström osallistui ensimmäisenä suomalaisjuoksijana Ruotsissa järjestettyyn kuuluisaan Dicksonpokalen-kilpailuun.[12]

Lundssrömin puoliso oli Dagmar Lönnberg. Pariskunnalla oli yksi poika.[7]

  1. a b c William Lundström Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 5.6.2007.
  2. Punaset II : v. 1908 valittujen sosialidemokratisten edustajien kuvat ja elämäkerrat, s. 45. Helsinki: Työväen Sanomalehti, 1908. Teoksen verkkoversio (PDF).
  3. a b c d ”Ernst William Lundström”, Folkkalender 1916, s. 137–138. Helsingfors: Socialdemokratiska partibyråns förlag, 1915. Kansalliskirjasto. (ruotsiksi)
  4. Tankar.... Arbetet, 27.7.1915, nro 59, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022. (ruotsiksi)
  5. Forsström, Anna: Finlands Svenska Arbetarförbund 25 år. Arbetarbladet, 11.4.1924, nro 44, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022. (ruotsiksi)
  6. Ernst William Lundström. Arbetet, 20.7.1915, nro 57, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022. (ruotsiksi)
  7. a b Kansanedustaja William Lundström kuollut. Työmies, 19.7.1915, nro 162, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022.
  8. Kansanedustajat. Työmies, 19.7.1915, nro 162, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022.
  9. Miksi joidenkin kansanedustajien kohdalla edustajamatrikkelissa lukee, että olisi toiminut kansanedustajana kuolemansakin jälkeen? Kysy kirjastonhoitajalta. 6.10.2021. Kirjastot.fi. Viitattu 26.12.2022.
  10. Vähällä oli hukkua. Päivälehti, 31.12.1895, nro 304, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022.
  11. W. Lundström †. Finskt idrottsblad, 13.8.1915, nro 27, s. 204. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2021. (ruotsiksi)
  12. Anttila ja Ottelin Tukholmaan. Turun Sanomat, 16.8.1913, nro 2594, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022.