Viljo Jääskeläinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viljo Herman Antero Jääskeläinen (20. huhtikuuta 1886 Sortavala18. elokuuta 1946 Helsinki)[1] oli suomalainen kalastusbiologi.

Jääskeläisen vanhemmat olivat vaatturimestari Antti Jääskeläinen ja Anna Tiilikainen. Hän pääsi ylioppilaaksi Sortavalan lyseosta 1906 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1913 ja maisteriksi 1919.[2][3]

Jääskeläinen toimi Suomen kalastusyhdistyksen assistenttina 1913–1918, kalastushallituksen apulaiskalastusneuvoksena 1918–1923 sekä maataloushallituksen kalataloudellisen tutkimustoimiston kalastusbiologina vuodesta 1923 alkaen. Hän oli Helsingin suomalaisen lyseon opettajana 1926–1928, Suomen kalastusyhdistyksen sihteerinä 1919 ja 1922–1924, Suomen Kalastuslehden toimittajana vuonna 1919 ja 1922–1929 sekä Metsästys ja Kalastus-lehden toimittajana 1925–1926. Jääskeläinen toimi lisäksi Suomalais-venäläisen keskuskomitean asiantuntijana 1922 ja Laatokan kalakauppakomitean puheenjohtajana 1925.[2][3]

  • Huomioita Kemijoen kalastosta. 2 nide. Suomen kalatalous 13. Suomen kalastusyhdistys, Helsinki 1913
  • Pohjois-Laatokan kaloista ja kalastuksesta. Suomen kalatalous 4. Suomen kalastusyhdistys, Helsinki 1917
  • Über die Nahrung und die Parasiten der Fische im Ladogasee nebst einem Verzeichnis der in Finnland bisher konstatierten Fischhelminthen nach ihren Wirten geordnet. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series A 14,3. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1921
  • Katsaus kalastuksiin merenrannikolla ja Laatokalla v. 1924. Maataloushallituksen tiedonantoja 167. Kalataloudellinen tutkimustoimisto, Helsinki 1925
  • Kalastuskirjanpito ; kirj. Viljo Jääskeläinen, Reino Sirola. WSOY 1934
  • Itä-Karjala kalastusalueena. Helsinki 1942
  • Kalastusoloista Itä-karjalassa. Helsinki 1942

Toimitustöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]