Koordinaatit: 42°0′N, 21°26′E

Skopje

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Skopje
(Скопје)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Skopje

Koordinaatit: 42°0′N, 21°26′E

Valtio Pohjois-Makedonia Pohjois-Makedonia
Alue Suur-Skopje
Perustettu 300-luku eaa.
Hallinto
 – Pormestari Koce Trajanovski
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 854 km²
Korkeus 240 m
Väkiluku (2015) 502 700[1]
 – Väestötiheys 273,4 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 1000
Suuntanumero(t) +389 02









Skopje (mak. Скопје, Skopje, turk. Üsküp) on Pohjois-Makedonian pääkaupunki. Skopjen asukasluku on noin puoli miljoonaa ja se sijaitsee Vardar-joen yläjuoksulla. Se on Pohjois-Makedonian poliittinen ja taloudellinen keskus, jossa asuu yli neljännes maan väestöstä.

Kaupungin historia ulottuu roomalaisajoille asti. Vuosina 972–992 se oli ensimmäisen Bulgarian valtakunnan pääkaupunki.[2]

Ottomaanit hallitsivat kaupunkia vuodesta 1391 viidensadan vuoden ajan, ja se tunnettiin turkinkielisellä nimellä Üsküb tai Üsküp. Serbit kaappasivat sen itselleen ensimmäisesä Balkanin sodassa 1912.

Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki kehittyi nopeasti, mutta vuonna 1963 tuhoisa maanjäristys pysäytti kehityksen.[3]

Vuonna 1991 Jugoslavian hajotessa Skopjesta tuli itsenäisen valtion pääkaupunki. Nato piti siellä Kosovon operaatioidensa päämajaa 1998 ja 1999.[2]

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skopje sijaitsee Pohjois-Makedonian pohjoisosassa 240 metrin korkeudessa Vardar-joen yläjuoksulla. Vardar virtaa laaksossa, jonka muoto tekee kaupungin alttiiksi tulvavahingoille. Vuosina 1962 ja 1979 laaksossa oli massiiviset tulvat.[4][5]

Skopjessa vallitsee mannerilmasto: kesällä on yli 30 astetta lämmintä, talvella pakkasta. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen alin lämpötila on silloin -3,4 astetta. Sateet jakautuvat varsin tasaisesti eri kuukausille, suurin keskimääräinen sademäärä ajoittuu toukokuulle.[6]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kale-linnoitus 500-luvulta
  • Pyhän Panteleimonin luostari vuodelta 1164.[7]
  • Mustafa Pashan moskeija 16-metrinen kupoli ja 42-metrinen minareetti vuodelta 1492
  • Vanha kivisilta 1400-luvulta
  • Vanhankaupungin Basaari
  • Makedonia-aukio
  • Äiti Teresaan liittyvät paikat

FK Vardar ja FK Rabotnički pelaavat maan pääsarjassa eli Makedonian 1. liigassa. Ne ovat Makedonian menestyneimpiä jalkapallojoukkueita.[8]

Makedonian oikeistohallitus aloitti keväällä 2011 Skopje 2014 -projektin, jonka tuloksena maan pääkaupunkiin Skopjeen pystytetään 200 miljoonalla eurolla patsaita ja kirkkoja. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa makedonialaista identiteettiä. Skopje 2014 -projekti pyrkii rakentamaan – kansan enemmistön vastustuksesta huolimatta – monietnisen maan identiteettiä yhden ryhmän nationalistisen näkemyksen mukaiseksi. Samalla se on väitetty jättävän vähemmistöt vaille huomiota.[9] Projekti on tuottanut keskustaan suuria suihkulähteitä ja marmoriseinäisiä museoita.[10]

Skopjen kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin 20 kilometriä kaupungista.

Skopjen julkista liikennettä hoidetaan busseilla.

  1. Macedonia Citypopulation.de. Viitattu 3.12.2016.
  2. a b Skopje History Macedonian Cities. Viitattu 3.12.2016.
  3. The 1963 earthquake Macedonia in your pocket
  4. About the city Go Skopje. Arkistoitu 17.12.2016. Viitattu 3.12.2016.
  5. City of Skopje Achelous. Viitattu 3.12.2016.
  6. WMO: Skopje-Petrovecin ilmastotilastot Climate Charts. Arkistoitu 28.12.2008. Viitattu 7.9.2008.
  7. St. Pantelejmon Monastery Skopje in your pocket
  8. Macedonia – List of Champions RSSSF. Viitattu 3.12.2016.
  9. Skopje 2014, not just an urban project? (Arkistoitu – Internet Archive) TRT -world 19.8.2011 (englanniksi)
  10. Introducing Skopje Lonely Planet. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 3.12.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]