Seemiläiset kielet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Syyriankielistä kirjoitusta 800-luvulta.
Seemiläisten kielten (oranssi) puhuma-alueen sijoittuminen muiden afroaasialaisten kielten puhuma-alueisiin nähden.

Seemiläiset kielet on afroaasialaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.[1] Seemiläisiä kieliä puhuu yli 250 miljoonaa ihmistä Lähi-idässä ja Pohjois- sekä Itä-Afrikassa. Maantieteellisesti seemiläiset kielet ovat afroaasialaisen kielikunnan koillinen ryhmä ja ainoa, jonka kieliä puhutaan Aasiassa. Ryhmän laajimmin puhuttu kieli nykyisin on arabia. Seuraavaksi eniten puhujia on amharalla, heprealla ja tigrinjalla. Maailman kielistä seemiläiset kielet olivat ensimmäisten joukossa joita alettiin kirjoittaa – akkadia kolmannen vuosituhannen puolivälissä eaa. Kieliryhmän nimi juontuu Nooan pojasta Seemistä.

Seemiläisiä kieliä yhdistää se, että eri sanat koostuvat kolmesta juurikonsonantista. Vokaalit ja erilaiset liitteet muodostavat juuren kanssa eri sanoja. Usein juuret ovat samoja eri kielten välillä.

Seemiläisten kielten luokittelu ei ole täysin vakiintunut. Alla Huehnergardin ja Rubinin vuonna 2011 julkaistun luokittelun pääkohdat:[2]

Maltan kieli kuuluu arabian kieliryhmään. Syyrian kieli kuuluu aramealaiseen kieliryhmään.[2]

  1. Zuckermann, Ghil'ad (2012), Burning Issues in Afro-Asiatic Linguistics (Arkistoitu – Internet Archive).
  2. a b Semitic Glottolog.org. Viitattu 16.10.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.