Sarpedon

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sarpedon (m.kreik. Σαρπήδων) viittaa kreikkalaisessa mytologiassa useampaan eri henkilöön.

Sarpedon, Zeuksen ja Europen poika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uni ja Kuolema kantavat pois Sarpedonin ruumiin, Henry Fuseli, 1803

Sarpedon oli Zeuksen ja Europan poika, Minoksen ja Rhadamanthyksen veli. Hänet kasvatti kuningas Asterion ja myöhemmin, kun Minos karkotti hänet, hän etsi turvapaikkaa setänsä kuningas Kiliksin luota. Sarpedon valloitti ja hallitsi milyanilaisia, ja hänen valtakuntaansa kutsuttiin Lyykiaksi hänen seuraajansa Lykoksen, Pandion II:n pojan, mukaan.

Toisen version mukaan Minos, Sarpedon ja Rhadamanthys kiistelivät Miletoksesta, pojasta, johon he kaikki olivat ihastuneet. Tämän suosiessa eniten Sarpedonia, Minos kostoksi aloitti sodan ja valtasi koko saaren. Sarpedon ja Miletos pakenivat Lyykiaan, missä Miletos perusti nimeään kantavan kaupungin[1].

Sarpedon, Zeuksen ja Laodameian poika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarpedon oli Zeuksen ja Laodameian, Bellerofonin tyttären, poika ja Lyykian kuningas[2]. Sarpedonista tuli kuningas hänen setiensä luovuttua vaateistaan Lyykiaa kohtaan. Troijan sodassa hän taisteli Troijan puolella serkkunsa Glaukoksen kanssa ollen yksi Troijan suurimmista sankareista ja liittolaisista.

Sarpedon moitti sodan aikana Hektoria siitä, että tämä jätti kaiken sotimisen Troijan liittolaisille eikä troijalaisille itselleen, ja huomautti, ettei Lyykialla ollut syytä taistella kreikkalaisia vastaan tai edes vihata heitä, mutta koska he olivat Troijan uskollisia liittolaisia, he tekivät taisteluissa parhaansa.

Kun Patroklos osallistui taisteluun Akhilleuksen sota-asuun pukeutuneena, Sarpedon kohtasi hänet taistelussa. Zeus väitteli, pitäisikö hänen säästää poikansa henki vaikka tämän oli kohtalo määrännyt kuolemaan Patrokloksen kädestä. Hänen ollessa tekemässä niin Hera muistutti häntä, että myös muiden jumalien pojat taistelivat ja oli määrätty kuolemaan siellä, ja jos Zeus säästäisi oman poikansa, myös muut jumalat alkaisivat tehdä samoin. Niin Zeus antoi Patrokloksen surmata Sarpedonin.

Sarpedonin kaatuessa kuolettavasti haavoittuneena hän huusi Glaukosta pelastamaan ruumiinsa ja aseensa. Glaukos veti Patrokloksen keihään ulos tämän rinnasta ja samalla Sarpedon menetti henkensä. Seuranneessa kamppailussa kreikkalaiset onnistuivat viemään kaatuneen kuninkaan haarniskan, mutta Zeus antoi Apollonin pelastaa ruumiin, jonka hän antoi Hypnokselle ja Thanatokselle vietäväksi Lyykiaan hautajaisia varten.

Sekä Apollodoros että Hyginus vihjaavat, että molemmat Sarpedonit, Zeuksen pojat, olisivat olleet yksi ja sama henkilö[3][4].

  1. Apollodoros, Kirjasto 3.1.2 (engl. käännös)
  2. Homeros, Ilias 6.191–211 (engl. käännös)
  3. Apollodoros, Kirjasto 3.1.1 (engl. käännös)
  4. Hyginus, Fabulae cvi (engl. käännös)