Ruotsin kuntavaakunat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ruotsin kuntavaakunat noudattavat ruotsalaisen heraldiikan perinteitä. Ruotsissa kuntavaakunoita ovat alun perin käyttäneet Suomen tavoin enimmäkseen kaupungit, mutta 1900-luvulla myös muunlaiset kunnat ovat ryhtyneet käyttämään niitä. Ruotsin vuoden 1971 kuntauudistuksessa kaikki maalaiskunnat, kauppalat ja kaupungit lakkautettiin ja korvattiin kunnilla. Ei ole olemassa mitään lakia tai määräystä, jonka mukaan kunnalla pitäisi olla vaakuna. 1980-luvun puolivälissä kuntavaakunat tulivat yhä suositummiksi ja useat kunnat, joilla ei siihen asti ollut ollut vaakunaa, hankkivat sellaisen. Kuntauudistuksen jälkeen perustetut uudet kunnat ovat myös ottaneet käyttöön oman vaakunan. Kuitenkin vasta vuonna 2007 Härrydan kunta otti viimeisenä käyttöön vaakunan.

1970-luvun alkuun asti Ruotsin hallitus vahvisti kuntien vaakunat. Vuoden 1971 kuntauudistuksen ja vuoden 1974 uuden hallitusmuodon myötä se ei enää kuulunut hallituksen tehtäviin. Suojellakseen vaakunoitaan väärinkäytöltä kaupallisissa yhteyksissä säädettiin laki kuntavaakunoiden suojasta. Uudet kunnat saivat vuodesta 1974 lähtien rekisteröidä vaakunansa Patentti- ja rekisterihallituksessa, jolloin ne saivat oikeudellisen suojan. Vaakunaa rekisteröitäessä siitä valmistetaan kolme alkuperäiskuvaa: yksi kunnalle, yksi Patentti- ja rekisterihallitukselle ja yksi Ruotsin valtionarkistolle.

Yleensä rekisteröidään vain vaakunakilpi, sillä Ruotsin kuntavaakunoissa ei yleensä ole mukana kypärää tai kilvenkannattajia. Poikkeuksia tästä ovat Halmstadin, Landskronan ja Malmön kaupungit, joiden vaakunoissa on jo vanhastaan ollut kypärä (Halmstad ja Malmö) tai kruunu ja kilvenkannattaja (Landskrona). Ennen kaupunkikäsitteen lakkauttanutta kuntauudistusta monilla Ruotsin kaupungeilla oli vaakunakilven päällä muurikruunu. Muurikruunu ei yleensä kuulunut vaakunaselitykseen, vaan oli arvokruunu, joka ilmoitti kyseessä olevan kaupunki. Jotkin nykyisistä kunnista, joilla on entisen kaupungin nimi ja vaakuna, ovat jatkaneet muurikruunun käyttöä vaakunoissaan.

Seuraavana tekstissä on vaakunoiden historiaa ja sen jälkeen kuvagalleria Ruotsin kuntien vaakunoista. Läänit ja kunnat on lueteltu aakkosjärjestyksessä. Vaakunoista ennen viimeisintä kuntauudistusta kertoo artikkeli Ruotsin kuntavaakunat 1952–1970. Vieläkin aikaisemmin lakkautettujen kuntien vaakunoista kertoo artikkeli Ruotsin kuntavaakunat ennen vuotta 1952.

Kalmarin kaupungin sinetti 1200-luvulta luonnollisessa koossaan. Lähteenä Nordisk familjebok.

Keskiajalla monet asiakirjat allekirjoitettiin käyttämällä kaupunginsinettiä, joka sisälsi kaupungin vaakunan. Vuonna 1100 perustettu Kalmar teki näin vuonna 1247 ensimmäisenä Ruotsin kaupungeista.[1]

Seuraavassa luettelo muiden vaakunoiden esiintymistä asiakirjoissa:

Edellisten lisäksi Tierpin kihlakunta sai vuonna 1456 vaakunan. Kyseessä oli ainoa Ruotsin keskiaikainen kuninkaan määräämää kihlakunnanvaakuna.[2]

Myöhemmin keskiajalla monet pitäjät saivat pitäjänsinetin, joka sisälsi vaakunan.[3] Pitäjänkokoukset lakkautettiin vuonna 1883 ja pitäjien hallinto korvattiin maalaiskunnilla. Joskus maalaiskuntia kutsuttiin pitäjäkunniksi (ruots. sockenkommun), koska ne olivat alueeltaan samoja kuin vanhat pitäjätkin. 1900-luvun alussa monet maalaiskunnat hankkivat stilisoituja kuntavaakunoita, joita kirjallisuudessa kutsutaan myös pitäjänvaakunoiksi. Usein ne perustuivat vanhaan pitäjänsinettiin ja sen sanalliseen kuvaukseen.[4][5]

1970-luvun alun kuntauudistuksessa luotiin Ruotsin nykyiset kunnat. Useimmissa tapauksissa uuden kunnan käyttöön otettiin sen kaupungin, kauppalan tai kunnan vaakuna, joka oli antanut nimensäkin koko kunnalle. Seurakunnat tai kunnanosat ovat käyttäneet "ylijäämävaakunoita", jotka menettivät asemansa kuntauudistuksessa. Kaikilla Ruotsin nykyisillä kunnilla on vaakunaa ja useimmat niistä ovat rekisteröityjä. Jos kunta on rekisteröinyt vaakunan, niin silloin sillä katsotaan olevan käytössään myös lippu. Kuntalipun kuvio on sama kuin vaakunakilvessä esiintyvä kuvio.

  1. www.heraldik.se: The Swedish Way 2.6.2005. Swedish Heraldry Society. Arkistoitu 7.11.2009. Viitattu 2.7.2008.
  2. Wadbring: Vapensköldar, sigill m.m., Internet-sivu päivitetty 17.9.2008.
  3. "jfr fsv. sokna insighle (förr) en sockens sigill (ofta med dess vapen); stundom övergående i bet.: i sådant sigill ingående vapen. BondF 1: 287 1723) Sockne-sigillet (i Laihela socken i Österbotten) är en sittande Ikorn. VetAH 1758 s. 138 <SSGART> -SIGNET socken- 1614 osv. sockna- 1698 sockne- 1603–1695 (förr) <DEF> sockensigill. SUFinLH 2: 6 1603." Sitaatin lähde Malline:SAOB
  4. Svante Svärdström, Exempel på sockenvapen, föreningen Sockenheraldiska institutet.
  5. Sigill och sockenvapen i Dalarna, 1944.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Kommunvapen i Sverige