Rooman valtakunnan taide

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keisari Augustuksen patsas ensimmäiseltä vuosisadalta.

Rooman valtakunnan taide oli antiikin ajan Rooman valtakunnan alueella tuotettua taidetta, kuten maalaustaidetta, kuvanveistoa, korutaidetta ja arkkitehtuuria.

Koska Rooman valtakunta oli hyvin laaja ja pitkäikäinen, sen taidekin oli hyvin monimuotoista, ja siihen sisältyi valtakunnan eri osien taidekulttuureita menneisyydestä ja nykyajalta. Roomalaiset taiteilijat kopioivat ja jäljittelivät usein muiden kulttuurien taidetta, etenkin kreikkalaisten ja etruskien, mutta toisinaan he myös ylittivät sen laadun.[1]

Rooman valtakunnan taidekeskuksia olivat pääkaupunki Rooman lisäksi Aleksandria Egyptissä, Antiokia Syyriassa ja Ateena Kreikassa. Roomalaisten itsensä tekemän taiteen lisäksi valtakunnan kaupunkeihin tuotiin taidetta roomalaisten valloittamista kaupungeista.[1]

Taidetta sponsoroivat Roomassa usein yksityiset ihmiset, mistä näkyvin merkki ovat lukuisat muotokuvat.[1]

Roomalaisten taiteilijoiden henkilöllisyyksistä tiedetään vain vähän, mutta roomalaista taidetta on säilynyt hyvin suuri määrä.[2]

Eläinuhria kuvaava roomalainen reliefi toiselta vuosisadalta jaa.

Rooman tasavallan aikana taide tehtiin valtion tarpeisiin, ja siinä kuvattiin usein julkisia uhrauksia tai sotilaallisia voittoja. Merkkihenkilöt teettivät itsestään realistisia rintakuvia, jotka toivat esille heidän ikänsä, viisautensa, ahkeruutensa ja johtajuutensa.[2]

Keisariaikana roomalaisen taiteen tarkoitukseksi tuli hallitsijan ja hänen sukunsa korostaminen. Roomalaiset alkoivat ottaa runsaasti vaikutteita etenkin kreikkalaisen klassisen ajan ja hellenistisen ajan taiteesta.[2]

Myöhemmän keisariajan taide alkoi etääntyä klassisista vaikutteista, ja sen tyyliin ilmaantuivat muun muassa edestäpäin kuvaus, jäykät poseeraukset sekä aiempaa vähäisempi realistisuus ja yksilöllisyys.[2]

Yksityiskohta Konstantinuksen riemukaaresta.

Roomalaisessa kuvanveistossa realismin tavoittelu yhdistyi klassisen Kreikan kuvanveiston idealisoituun täydellisyyteen ja vaikutteisiin itämaisesta kuvanveistosta. Roomalaiset kuvanveistäjät kopioivat useita kreikkalaisia veistoksia, minkä ansiosta ne ovat säilyneet nykypäiviin asti. Materiaaleina roomalaiset suosivat pronssia ja marmoria.[1]

Alkuvuosisatojen kreikkalaisten ja etruskivaikutteiden rinnalle tuli ensimmäisellä vuosisadalla valon ja varjon tuomia optisia efektejä, joilla tavoiteltiin realismia. Kuvanveistosta tuli myös monumentaalisempaa, kun keisarien, jumalien ja sankareiden patsaista alettiin tehdä luonnollista kokoa suurempia. Valtakunnan loppuaikoina veistosten päät tehtiin usein suhteettoman suuriksi ja hahmot kuvattiin itämaiseen tyyliin litteinä ja edestäpäin.[1]

Sotaretkien tapahtumia kuvattiin riemukaarissa kuten Konstantinuksen riemukaaressa. Temppelien alttareissa saatettiin kuvata valikoituja henkilöitä myönteisessä sävyssä.[1]

Seinämaalaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seinämaalaus Pompejin kaupungista.

Roomalaiset koristelivat kotiensa, julkisten rakennustensa, temppeliensä, sotilaallisten rakennustensa ja hautojensa sisäseinät usein kirkkain värein ja kuvioin tehdyillä seinämaalauksilla ja freskoilla sekä stukkoilla. Värejä oli käytössä laaja kirjo, mutta luonnolliset maavärit olivat suosituimpia. Kuvituksena oli muotokuvia, mytologiaa, arkkitehtuuria, eläimiä ja kasveja tai kokonaisia maisemia.[1]

Roomalaisiin koteihin ja julkisiin rakennuksiin tehtiin paljon mosaiikkeja, jotka valmistettiin erivärisistä, yleensä 0,5–1,5 senttimetrin kokoisista kivistä. Aiheet olivat monipuolisia kuten seinämaalauksissakin. Eri puolilla valtakuntaa oli erilaisia tyylisuuntia ja aihevalintoja. Italian niemimaalla vallalla oli mustien ja valkoisten kivien käyttö.[1]

Keisari Augustusta esittävä kamee ensimmäiseltä vuosisadalta.

Roomalaiset valmistivat arvometalleista, kuten kullasta ja hopeasta, sekä norsunluusta muun muassa koruja, pieniä muotokuvia, peilejä, astioita, figuriineja, medaljonkeja, sinettisormuksia ja kolikoita. Roomalaiset korusepät olivat hyvin taitavia ja hallitsivat kaikki korunvalmistuksen tekniikat. Lisäksi roomalaiset valmistivat myös esimerkiksi kirjailtuja kankaita ja kuvitettuja kirjoja.[1]

Roomalaisen taiteen perintö näkyy esimerkiksi keskiaikaisessa kristillisessä taiteessa ja käsikirjoitusten kuvituksissa. Roomalaisilta on periytynyt myös käsitys siitä, että taiteen arvostaminen ja omistaminen voidaan nähdä merkkinä yksilön kulttuurisesta sivistyksestä, ja että taide ei kuulu vain rikkaille vaan koko kansalle.[1]

  1. a b c d e f g h i j Mark Cartwright: Roman Art Ancient History Encyclopedia. 1.9.2017. Viitattu 19.3.2020.
  2. a b c d Jessica Leay Ambler: Introduction to ancient Roman art Khan Academy. Viitattu 19.3.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]