Rooman valtakunnan hallinto ja politiikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rooman valtakunta

Osa historian artikkelisarjaa
Rooman valtakunnan hallinto

Ajanjaksot
Rooman kuningaskunta
753 eaa.510 eaa.

Rooman tasavalta
510 eaa.27 eaa.
Rooman keisarikunta
27 eaa.476 jaa.

Länsi-Rooma
330476

Itä-Rooma
3301453
Trebizond
12041461
Theodoro
12041475

Virkamiehet
Konsuli
Preettori
Prokonsuli
Propreettori
Ediili
Kvestori
Tribuuni
Kensori
Poikkeusvirat
Diktaattori
Magister equitum
Sotatribuuni-konsuli
Kuningas
Triumviraatti
Decemviri
Tribunicia potestas
Arvonimet
Keisari
Legaatti
Dux
Officium
Prefekti
Vicarius
Vigintisexviri
Liktori
Magister militum
Imperaattori
Princeps senatus
Pontifex maximus
Tetrarkki
Instituutiot ja lait
Rooman senaatti
Cursus honorum
Rooman kansankokoukset
Rooman laki
Rooman kansalaisuus
Imperium

Rooman valtakunnan poliittinen järjestelmä oli luonteeltaan konservatiivinen, ja uudistuksiin oltiin yleensä varsin haluttomia. Läpi Rooman historian keskeinen poliittinen kysymys oli maanomistus ja maan jakaminen. Varhaisemmissa vaiheissa Rooma oli kuningasvaltainen. Tästä siirryttiin harvainvaltaiseen tasavaltaan, jota hallittiin monimutkaisella senaatin, virkamiesten ja vinoon jyvitettyjen kansankokousten järjestelmällä. Vähitellen tietyt yksilöt omivat enenevissä määrin valtaa. Tästä syntyi keisarijärjestelmä Augustuksen ja hänen seuraajiensa aikana.

Roomalaiset kutsuivat valtiotaan tasavallaksi (libera res publica), mutta se ei missään historiansa vaiheessa ollut demokraattinen sanan nykymerkityksessä.

Pääartikkeli: Rooman senaatti

Rooman senaatti oli Rooman tasavallan neuvoa antava neuvosto. Senaatilla ei ollut valtaa säätää lakeja. Lakeja säätivät kansankokoukset comitia tributa ja concilium plebis. Korkeimmat virkamiehet taas valittiin comitia centuriatassa.

Kansankokoukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: comitia

Comitiat eli kansankokoukset olivat Rooman tasavallan poliittisessa järjestelmässä kokouksia, joilla oli sekä lainsäädäntö- että oikeudellista valtaa. Ne myös valitsivat virkamiehet. Comitioiden tyypit olivat comitia calata, comitia curiata, comitia centuriata ja comitia tributa. Lisäksi oli plebeijien concilium plebis.

Hallinnollinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rooman poliittisen vallan keskus oli Forum Romanum.

Rooman valtakunnasta on harhaanjohtavaa puhua valtiona nykyisessä merkityksessä. Rooma koostui lukuisista kaupunkivaltioista ja alueista, jotka oli tehty pääkaupungista riippuvaisiksi erilaisin sopimuksin ja poliittisin järjestelyin.

Rooman hallinnollinen järjestelmä vaihteli eri aikoina. Alussa sitä hallittiin kaupunkivaltiomaisesti, mutta sen laajentuessa oli pakko kehittää uusia keinoja selvitä ilmenneistä hallinnollisista haasteista.

Valtakunnan hallinnollista järjestelmää pidettiin osin tarkoituksellisesti monimutkaisena. Tavoitteena oli minimoida alueiden kapinointi suomalla niille eriarvoisia asemia imperiumin sisällä. Tällä hajota ja hallitse (divide et impera) -taktiikalla eri alueet usutettiin toistensa kimppuun keskushallinnon asemasta.

Roomalainen oikeus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: roomalainen oikeus

Roomalainen oikeus sai ensimmäisen kirjoitetun muotonsa 450 eaa. kahdentoista taulun laeissa (leges duodecim tabularum). Niiden pohjalta muodostui Rooman kansalaisille ominainen oikeus ius civile. Sen rinnalla kehittyi valtion virkamiesten, varsinkin preettorien edikteistä toinen oikeuslähde, ius honorarium, jonka avulla muodollinen ius civile saatiin mukautumaan ajan vaatimuksiin. Lainoppineiden vaikutuksesta roomalainen oikeus kehittyi edelleen, ja keisari Justinianus julkaisi sen kodifioidussa muodossa vuosina 527–565 teoksessa Corpus iuris civilis.