Reksaari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reksaari

Rauman pohjoista saaristoa ilmakuvassa, Reksaari vasemmalla

Sijainti
Saariryhmä
Vesialue
Pinta-ala
noin 3 km²
Kartta

Reksaari on Rauman pohjoiseen saaristoon kuuluva saari, joka sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Rauman keskustan pohjoispuolella. Nurmeksen sekä Omenapuumaan ohella se on yksi saariston kolmesta suuresta rannikkovyöhykkeen saaresta.[1]

Reksaari on kaupungin vanhin matkailusaari, jonka palveluja nykyään ovat muun muassa vierasvenesatama, kahvila-ravintola, leirintäalue sekä matkailukäytössä oleva entinen kalastajatila. Lisäksi Reksaaressa on luontopolku ja uimaranta. Kesäaikana saarelle on säännöllinen vesibussiyhteys Poroholman leirintäalueelta Rauman keskustan tuntumasta.[2]

Reksaaressa on jo rautakaudella sijainnut merkittävä kauppapaikka, jota pidetään vuonna 1442 perustetun Rauman kaupungin edeltäjänä.[3] Vanhin saaressa sijaitseva muinaismuisto on 500-luvulta peräisin oleva Kartun kiukaaksi kutsuttu kivilatomus.[1] Reksaareen liittyy myös perimätietoa kristinuskon saapumisesta Suomeen ja sen läntisintä niemeä kutsutaan Ristinperäksi.[4] 1100-luvulla Reksaareen rakennettiin kappeli, eli niin sanottu Kartunkarin kirkko, joka paloi ilmeisesti vuoden 1577 jälkeen.[1] Sen perustuksia on edelleen nähtävissä. Kappelin ympäristöstä on myös löydetty neljä ruumishautaa.[3]

1500-luvun lopulta lähtien saarta käytettiin Rauman kuninkaankartanon hevoslaitumena ja myöhemmin vuonna 1699 se siirtyi Rauman kaupungin omistukseen. 1700- ja 1800-luvuilla kaupunki vuokrasi aluetta kaupunkilaisten käyttöön. Vakinainen asutus alkoi kuitenkin vasta 1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alussa Reksaaressa oli neljä kalastajatorppaa. Ristinperä ja Huhdanperä olivat niistä vanhimmat ja juuri ennen vuosisadan vaihdetta rakennettiin Kartun sekä Rohelan torpat.[1] Rohelan torppa piharakennuksineen on säilynyt nykypäivään saakka.[3]

  1. a b c d Mustalampi, Elina: ”Kuuskajaskarin linnakesaaren maisemaselvitys ja matkailun kehittämismahdollisuudet” s. 77. Pro gradu -tukielma, Turun yliopisto, 2008.
  2. Reksaari Selkämeren kansallispuisto. Viitattu 3.6.2015.
  3. a b c Korpinen, Juhani: ”Selkämeren kansallispuisto esittelee myös kulttuuriympäristöjä” teoksessa Satakunnan kulttuuriympäristöohjelma 2009-2015, s. 86–88. Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2009.
  4. Reksaaren kappeli Raumakuvasto. Viitattu 3.6.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]