Reijola (Helsinki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reijola
Grejus
Kaupungin kartta, jossa Reijola korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Reijola korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 201
Pinta-ala 4,34 km² 
Väkiluku 17 015 ()[1]
Väestötiheys 3554 as./km²
Osa-alueet Laakso, Ruskeasuo, Meilahti
Postinumero(t) 00250, 00251, 00270, 00271, 00280, 00281, 00290, 00300, 00310
Lähialueet Munkkiniemi, Haaga, Pasila, Taka-Töölö

Reijola (ruots. Grejus) on Länsi-Helsingissä sijaitseva kaupungin peruspiiriksi kutsuttu hallinnollinen alue. Se käsittää kolme paremmin tunnettua osa-aluetta: Laakson, Ruskeasuon ja Meilahden. Myös Pikku Huopalahden asuinalue kuuluu suurimmaksi osaksi Reijolan peruspiiriin. Peruspiiri on saanut nimensä Grejuksen (Reijolan) tilan mukaan.[2]

Peruspiirissä on yhteensä asukkaita noin 15 400 (2008 alussa) ja työpaikkoja 20 900 (2005 lopussa). Eniten työtä tarjosi Meilahti, jolla sijaitsee mm. laaja Meilahden sairaala-alue. Reijolan peruspiirin koulutustaso (30,3% asukkaista korkeakoulututkinto) on jonkin verran kaupungin peruspiirien keskiarvoa korkeampi ja työttömyysaste (5,9% vuonna 2006) keskiarvoa matalampi.

Peruspiirin asukkaista suomenkielisiä on 85,3%, ruotsinkielisiä 7,6% ja muunkielisiä 7,1% (2008 alussa). Helsingissä syntyneitä on 39,4%.[2]

Rakennuksista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reijolan alueen eteläosa ja Mannerheimintien varsi on perinteistä kantakaupunkia. Se sisältää 1930-luvun kerrostumia ja korkeampia sodanjälkeisiä lamellitaloja esimerkiksi Laaksossa. Vanhan Meilahden kartanon alueella on jäljellä 1800–1900-lukujen vaihteesta peräisin olevia huviloita. Meren äärellä sijaitsevat myös nyttemmin museona toimiva aiempi presidentin virka-asunto Tamminiemi ja nykyinen virka-asunto Mäntyniemi. Kansanpuisto Seurasaari kuuluu Meilahden osana Reijolan peruspiiriin.

Keskuspuiston kyljessä sijaitseva Ruskeasuo rakennettiin 1950-luvulla. Ruskeasuon osa-alueeseen kuuluvaksi luetaan myös osa Mannerheimintien toisella puolella sijaitsevasta, pääosin 1990-luvulla nousseesta Pikku Huopalahdesta.

Enemmistö alueen asunnoista on vuokra-asuntoja (52 %). Huoneistoista tavallisimpia ovat kaksiot (runsas 40 %), myös yksiöitä (runsas 20 %) ja kolmioita (noin 20 %) on kohtalaisesti. Suurin osa asunnoista on 1950-luvulta tai vanhempia (yli 60 %), joskin uudempien Huopalahden ja Tilkan alueiden kerrostalohuoneistot ovat 1990-luvun tuotantoa (noin 30 % peruspiirin asuntokannasta).

  1. http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. a b Helsinki alueittain 2008 (Reijolan peruspiiri PDF:n sivuilla 61-63) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 6.9.2010.