Raimo Paavola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Raimo Paavola (20. maaliskuuta 1933 Teisko20. tammikuuta 2006) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko. Hän teki debyyttinsä Jyväskylässä vuonna 1959 ja sai töitään esille muun muassa Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosina 1963, 1967, 1968, 1978 ja 1979. Hänellä oli yksityisnäyttelyitä Keuruun museossa ja Jyväskylän taidemuseossa, ja hän edusti Suomea kansainvälisessä Pohjoismaisia piirtäjiä -näyttelyssä vuosina 1981–1982. Keuruun uimahallissa on seinämaalauksena Paavolan Veden elämää (1980).[1]

Paavola sai Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton näyttelyn palkinnon (1962), Tampereen TKK:n seinämaalauskilpailun tunnustuspalkinnon (1983) ja Keuruun kunnan kulttuuripalkinnon (1984). [1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavolaan vaikutti lähtemättömästi hänen sisarensa kanssa sotalapsena Ruotsissa viettämä aika. Isä Valtter Paavola kaatui jatkosodassa vuonna 1941 ja veli kuoli tapaturmaisesti vuonna 1943. Sodan jälkeen perhe muutti Keuruulle, jossa äiti Hilja meni uusiin naimisiin. Äiti suhtautui Raimo-poikansa taiteelliseen toimintaan kannustavasti.[2]

Kuvanveistäjä Kaarlo Immosen opetuksen ohella Paavola kävi ABC-piirustuskoulua ja pääsi ensimmäisellä yrityksellä Suomen Taideakatemian opiskelijaksi. Opintovuosinaan (1957–1961) hän asui opiskelutoverinsa, ystävänsä Bo Söderlundin kanssa yhdessä Helsingissä. Innostavimmaksi opettajakseen Paavola nimesi Sam Vannin. Opintojensa jälkeen Paavola työskenteli ensin vapaana taiteilijana, sittemmin opettajana[2] oppikoulussa (1965–1974) ja lukiossa (1974–1990).[1]

Paavola kuoli keuhkokuumeeseen kärsittyään myös diabeteksesta.[2]

Taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavolan tuotanto on luonteeltaan kokeilevaa, eikä hänellä ollut halua pysytellä tiukasti minkään tyylisuunnan edustajaksi. Hän luonnehti itseään pelkästään modernistiksi. Keskeisessä asemassa Paavolan töissä on kontrasti. Inspiraationsa lähteinä hän käytti erityisesti luontoa ja musiikkia. Jyväskylän Taideseuran näyttelyssä vuonna 1964 oli Helmer Selinin arvion mukaan vahvimpana työnä esillä Paavolan Sankarin muotokuva.[2]

Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Paavola järjesti vuonna 1985 Keuruulla. Keuruun Taiteilijaseuran 40-vuotisjuhlanäyttelyssä oli vuonna 2006 esillä Paavolan töitä, mutta taiteilija kuoli ehtimättä nähdä valmista näyttelyä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]