Rääkiseilipaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Luvialaisen Aleksander Fagerströmin vuonna 1895 rakentama seitsenmetrinen rääkiseilipaatti Emil Cedercreutzin museon kokoelmissa Harjavallassa.

Rääkiseilipaatti on Selkämeren rannikolla Satakunnassa valmistettu purjevenemalli, jota käytettiin silakan ajoverkkopyyntiin.[1] Veneen nimi juontaa ajoverkkokalastusta tarkoittavasta sanasta ”rääki” tai ”rääkki”.[2] Venetyyppi syntyi 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun seudulle muutti Ahvenanmaalta saapuneita kalastajia, jotka toivat mukanaan ajoverkkokalastuksen.[3]

Rääkiseilipaatit olivat puurakenteisia vajaan 10 metrin pituisia kolmimastoisia purjeveneitä, joiden pituus oli noin kolmasosa sen pituudesta. Rääkiseilipaatteja oli mahdollista myös soutaa. Veneiden mallit vaihtelivat hieman alueittain.[1] Esimerkiksi Luvialla valmistettujen veneiden erityispiirteitä olivat pyöreä ja kantava keula sekä matala runko.[3]

Venemoottorien yleistyessä 1920-luvulla rääkiseilipaatit muuttuivat vähitellen rääkimoottoripaateiksi, joiden peräpäässä oli moottoria suojaava konekoppi. Rääkimoottoripaatit puolestaan jäivät käytöstä 1960-luvulla markkinoille tulleiden lasikuituveneiden yleistymisen myötä.[1]

  1. a b c Rääkiseilipaatti Selkämeren kansallispuisto. Arkistoitu 3.8.2021. Viitattu 4.8.2021.
  2. Kuukauden esine. Huhtikuu 2015 Emil Cedercreutzin museo. 2015. Harjavallan kaupunki. Viitattu 4.8.2021.
  3. a b Korteniemi ja Viitasalo: ”Eurajoella pidetään yllä veneenrakennuksen perinnettä” Eurajoen kristillinen opisto. Viitattu 4.8.2021.