Pronssijalosoukko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pronssijalosoukko
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Elateriformia
Yläheimo: Kauniaismaiset Buprestoidea
Heimo: Jalokuoriaiset Buprestidae
Alaheimo: Agrilinae
Tribus: Agrilini
Suku: Jalosoukot Agrilus
Laji: anxius
Kaksiosainen nimi

Agrilus anxius
Gory, 1841

Katso myös

  Pronssijalosoukko Wikispeciesissä
  Pronssijalosoukko Commonsissa

Pronssijalosoukko (Agrilus anxius) on jalokuoriaisten (Buprestidae) heimoon ja jalosoukkojen (Agrilus) sukuun kuuluva kovakuoriaislaji.

Suomessa pronssijalosoukko (Agrilus anxius) on määritetty karanteenituhoojaksi, sitä ei saa päästää leviämään ympäristöön.[1] Havainnoista ja epäilyttävistä oireista pitää ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon.[1]

Pronssijalosoukko on vakavin koivuja vioittava tuholainen Pohjois-Amerikassa. [1] Pronssijalosoukon laaja maantieteellinen esiintyminen Pohjois-Amerikassa osoittaa lajin sopeutumisen erilaisiin ilmasto-oloihin, mikä mahdollistaa sen leviämisen Eurooppaan ja Aasiaan. [1]

Pronssijalosoukko todennäköisesti kykenee lentämään ajan kanssa jopa useita kilometrejä.[2]

Muna on väritykseltään on valkoisesta kermanvaaleaan, ovaalinmuotoinen ja 1,5 mm pituinen.[1]

Toukka on samoin väriltään valkoisesta kermanvaaleaan.[1] Sen pää on pieni ja ruumis on jaokkeellinen. Täysikasvuinen toukka on 8-20 mm mittainen.[1]

Koteloitumisen alussa kotelo on kermanvaalea ja tummuu vähitellen ollen kuoriutumisen hetkellä pronssinen tai musta.[1]

Aikuinen on väritykseltään tumman pronssinhohtoinen, kapea ja isosilmäinen. Pituus on 7-12 mm.[1]

Pronssijalosoukon toukka vioittaa koivua syömällä sen rungon pintapuuhun kiemurtelevia toukkakäytäviä.[1] Käytävät häiritsevät mahlan virtaamista puussa, mikä heikentää puun kasvua ja voi johtaa puun kuolemaan.[1]

Tuhon ensimerkkejä on oksien kuihtuminen latvasta alkaen.[2] Koivun pintapuussa kiemurtelevat toukkakäytävät ovat litteäpohjaisia ja täynnä tiiviisti pakattua purua.[1] Aikuisen ulostuloreiät ovat noin 2 mm leveitä, puolikuun muotoisia.[1] Toukkakäytävien päälle kasvaa usein uutta solukkoa.[1] Lopulta seurauksena voi olla puun kuoleminen.[1]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o Pronssijalosoukko Ruokavirasto. Viitattu 13.3.2024.
  2. a b Tero Karjalainen: Pronssijalosoukko kykenee tappamaan kaikki koivut Euroopasta – esimerkki kylmää: ”Tuho voi olla jopa totaalista” Forest.fi. 7.3.2024. Viitattu 13.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]