Pitäjänkäynti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pitäjänkäynti oli Ruotsissa ja Suomessa varattomien koululaisten (teinien) ja ylioppilaiden tapa tehdä avunkeruumatkoja seurakuntiin. Käytäntö alkoi jo keskiajalla, mutta siinä ilmeni niin paljon epäkohtia, että Ruotsin hallitus kielsi sen 1780. Siitä huolimatta tapa jatkui 1800-luvulle saakka.[1][2] Avunkeruualueet jaettiin opiskelevan nuorison kesken ja kerääjiä kehotettiin käyttäytymään siivosti. Käytäntö kuitenkin häiritsi maalaisväestön rauhallista eloa, mutta maan hallitus sieti tapaa vuosisatoja välttämättömänä pahana.[3] Pitäjänkäynnin vähentämiseksi Ruotsissa otettiin 1624 käyttöön teinirahat, joka oli maanomistajilta kannettu vero. Teinirahat lakkautettiin Ruotsissa 1835 ja Suomessa 1865.[4]

  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana pitäjänkäynti.
  2. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana pitäjänkäynti.
  3. Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909–1919, hakusana pitäjänkäynti.
  4. Uusi tietosanakirja, hakusana teinirahat.