Peruskoulua korvaava koulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Peruskoulua korvaava koulu oli Suomen koulujärjestelmässä 1970–1990-luvuilla yksityiskoulu, joka ei ollut kuntien tai valtion omistama.[1] Nykyisin käsitteen on korvannut nimitys opetuksen järjestäjä.

Suomessa tehtiin 1970-luvulla muiden Pohjoismaiden esimerkkiä noudattanut peruskoulu-uudistus, jossa aikaisempi rinnakkaiskoulujärjestelmä korvattiin yhdeksänvuotisella peruskoululla.[2] Peruskouluksi yhdistettiin kansakoulu, oppikoulujen keskikoululuokat (1.–5.) ja kansalaiskoulu. [3] Korvaavat koulut noudattivat samoja tuntijakoja ja opetussuunnitelmia kuin kuntien ja valtion vastaavat koulut[4] ja opetus oli oppilaille maksutonta.

Peruskoulua kritisoitiin voimakkaasti sen alkuvuosista lähtien. Uudistuksen vastustajat pelkäsivät peruskoulun romuttavan koulutuksen tason.[2] Sekin oli yksi syy korvaavien koulujen kannattamiseen. Peruskoulukritiikki vaimeni varsinaisesti vasta 2000-vuosikymmenen aikana PISA-tutkimusten julkistamisten jälkeen.

Vasemmisto pyrki kunnallistamaan kaikki yksityiskoulut, joita oikeisto taas puolusti. Lakia muutettiin siten, että kunnille annettiin oikeus antaa tai olla antamatta koulupiiriä kunnan alueella toimiville yksityisille kouluille. Tämä olisi merkinnyt sitä, että yksityiskoulut olisivat jääneet vaille oppilaita. Yksityiskoulujen turvana oli koulujärjestelmälaki, joka antoi kouluille oikeuden valita korvaavan koulun aseman. Lisäksi yksityiskoulujen koulurakennuksia tarvittiin, jotta oppilaat mahtuisivat kouluihin.[3]

Helsingissä peruskouluun siirtymistä alettiin suunnitella kaupungin koulusuunnittelutoimikunnassa marraskuussa 1970. Keskustelu asiasta näkyi sanomalehtien yleisönosastokirjoituksissa, joissa yksityiskoulujen vastustajat ja puolustajat esittivät omia perusteitaan. Asia saatiin kaupunginvaltuustossa sovituksi vasta joulukuussa 1976. Helsinkiin jäi 18 yksityiskoulua.[4]

Lahden yhteiskoulusta tuli vuonna 1975 Suomen ensimmäinen suomenkielinen peruskoulua korvaava koulu.[5] Asian sopiminen oli vaikeaa esimerkiksi Kemissä, jossa yksityinen Kemin yhteiskoulu kamppaili pitkään pääsystä korvaavaksi kouluksi, mutta joutui lopulta vuonna 1975 liittymään kaupungin koulutoimeen.[6]

  1. Peruskoululaki 1983 (476/1983) 77 §. Finlex.
  2. a b Tuomas Pekkarinen & Roope Uusitalo: Peruskoulu-uudistuksen vaikutukset (PDF) (Sivu 130) taloustieteellinenyhdistys.fi. Viitattu 19.9.2021.
  3. a b Kuinka Helsinki siirtyi uuteen koulusysteemiin? Jouko Kauranne. Sivu 117 ja 128. Latautuva PDF. Viitattu 19.9.2021.
  4. a b Yksityiskoulut jäivät henkiin. Helsingin Sanomat 8.11.2013. Viitattu 19.9.2021.
  5. Historia « Lahden yhteiskoulu www.lyk.fi. Viitattu 4.12.2016.
  6. Kemin yhteiskoulu 1957–1975. Yksityiskoulut.fi. Viitattu 19.9.2021.