Penttilän saha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuonna 1996 palaneen ja 1999 puretun Penttilän sahan pystyyn jätettyä koneistoa, joka on jätetty muistuttamaan kadonneesta laitoksesta.

Penttilän saha oli Joensuussa Pielisjoen rannalla Penttilässä toiminut saha.

Sahan perusti vuonna 1871 Gustaf Cederberg & Co, jonka oli samana vuonna perustanut Johan Gustaf Cederberg yhdessä Petter Parviaisen kanssa. Saha paloi 1896, mutta se rakennettiin uudelleen.

Vuonna 1916 Cederbergit päättivät keskittää kaiken sahaustoiminnan uudistettavalle Penttilän sahalle ja lopettaa samalla Karsikon ja Pekkalan sahat Joensuussa. Uusi Penttilän saha otettiin käyttöön 1918, ja se oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin sahalaitos.

Johtaja Väinö Cederbergin kuoli 1917 ja vuonna 1920 Penttilän saha myytiin Kaukas Fabrikille. Saha siirtyi 1924 Repola Wood Ltd:lle ja sitä laajennettiin voimakkaasti 1920-luvulla.

Toisen maailmansodan jälkeen Penttilän sahan omistajaksi tuli Rauma-Repola Oy. Sahan toiminta jatkui vuoteen 1988 saakka, jonka jälkeen paikallinen nuoriso otti sen lähes tyhjillään olleet rakennukset epävirallisiksi harrastustiloiksi.[1] Rakennus paloi 18. elokuuta 1996[2] nuorten huolimattomasta tulenkäytöstä.[3] Loput rakennuksesta purettiin 1999.

Joensuun kaupunki osti sahan alueen vuonna 2008 UPM-Kymmeneltä yhden euron hintaan[2] ja teki suuren maaperän puhdistusoperaation 2009–2012.[4] Entisen sahan paikalle on rakentunut vuodesta 2012 alkaen Penttilärannan kaupunginosa, jossa on runsaasti asuin- ja liiketiloja. Sahan palosta jäljelle jääneet raamit säilytetään Penttilänrannassa sahan muistomerkkinä, ja alueella toteutettu prosenttitaide kuvastaa alueen historiaa ja joen läheisyyttä.

Alueella on Penttilän hovi, joka on Penttilän sahan isännöitsijän kaksikerroksinen puinen asuinrakennus vuodelta 1875. [5]

  • Kortelainen, Kaisu: Penttilän sahayhteisö ja työläisyys. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008