Lounas (ateria)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Venäläinen pääsiäislounas: blinejä, kermaviiliä, sipulia, kaviaaria, suolakurkkua, makeaa kuohuviiniä ja vodkaa.
Bentō, japanilainen eväslaatikkoon pakattu lounas.

Lounas on keskipäivän ateria, joka syödään kello 11 ja 15 välillä.[1] Se on toinen päivän pääaterioista päivällisen ohella.

Eri puolilla maailmaa käytännön lounasjärjestelyt vaihtelevat suuresti. Lounas nautitaan useimmiten kesken työ- tai koulupäivän. Esimerkiksi oppivelvollisille tarjotaan Suomessa päivittäin ateria. Työssäkäyvistä naisista Suomessa noin 40 prosenttia syö lounaaksi omia eväitä, miehistä joka neljäs. Muut syövät työpaikka- tai muussa ravintolassa tai kotona tai jättävät lounaan väliin[2]. Vapaapäivien ja juhlapyhien lounaskäytännöt poikkeavat usein arkipäivien rutiinista.

Suomalaiseen ravintolalounaaseen kuuluu yleensä:

Lounaan vanha nimitys on puolinen, ja se nautittiin puolilta päivin.

Suomessa katsotaan, että lounas keskellä opiskelupäivää vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen.[3] Kela tukee opiskelijoiden lounasruokailua, jos se täyttää vaatimukset aterian sisällöstä ja hinnoittelusta, sekä suositukset korkeakouluopiskelijoiden ruokailusta.[4] Suositusten mukaan esimerkiksi salaattipöydässä tulee olla kaksi tuoretta vihannes- tai hedelmäkomponenttia, yksi tuore tai kypsä kasviskomponentti ja yksi proteiinipitoinen komponentti. Ruokajuomana ei voi olla virvoitusjuomia.[3]

  1. Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 787. WSOY, 1958.
  2. Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.11.2020.
  3. a b Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus Kela. 2021. Viitattu 7.8.2022.
  4. Ateriatuki opiskelijaravintoloille kela. Viitattu 7.8.2022.
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.