Lieviön työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lieviön työväentalo
Lieviön työväentalo Rientola
Osoite Lieviö, Lohja
Sijainti Lohja
Valmistumisvuosi 1921
Tuhoutui noin 1951
Rakennuttaja Lieviön ja Nummenkylän suomenkielinen työväenyhdistys
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Lieviön työväentalo Rientola oli Lieviön kylässä Lohjalla sijainnut työväentalo.[1]

Lieviön ja Nummenkylän suomenkielinen työväenyhdistys perustettiin maaliskuun 7. päivänä 1907 Lieviön kansakoulun tiloissa, Siuntion kunnan pohjoisalueella. Yhdistys merkittiin SDP:n puoluetilastoon ensimmäisen kerran vuonna 1908, jolloin jäsenistöä oli 30 miestä ja 15 naista. Iltamiin käytettiin Vuohenkulman talon salia. Yhdistyksen omistuksessa oli kulissit, puvustustarpeet ja ravintolakalusto, jotka hävisivät vuoden 1918 aikana.[1]

Huhtikuussa 1920 Lieviössä rakennustoimikunta alkoi suunnitella oma työväentaloa. Tammikuussa 1921 päätettiin Solbackan tilasta saadulle tontille rakentaa oma työväentalo. Tulevat mitat olisivat: pituus 14 metriä, leveys 8 metriä ja korkeus 4 metriä. Rakennuksen tukit ajettiin metsästä maaliskuussa. Kesäkuun 5. päivänä 1921 pidettiin ensimmäinen kokous Rientolaksi kastetussa talossa. Seuraavana vuonna talon sisäseinät laitettiin höylätyistä laudoista. Näyttämön kulmassa oli kamiina, jonka lämmöllä toimintaa voitiin ylläpitää talvellakin sisätiloissa. Sähköä ei taloon saatu, koska koko Lieviön kylä oli sähkötön aina 1940-luvun loppuun saakka. Yhdistyksen toiminnan päätyttyä 16. elokuuta 1951 työväentalosta ei ollut jäljellä enää muuta kuin perustuskivet.[1]

Lieviön työväentalo sijaitsi syrjäisellä paikalla. Sinne oli kilometrin kävelymatka Vuohenkulman autotieltä, joten iltamien tarvikkeet jouduttiin kantamaan omin neuvoin työväentalolle. Toiminta oli vilkasta, kun pidettiin iltamia, juhlia ja erilaisia vierailujuhlia. Osuusliike Keon osuuskauppajuhla järjestettiin joka talvi. Lohjan työväen teatteri vieraili myös usein Rientolan työväentalossa. Tanssipaikkana Rientola oli suosittu hyvän lattiansa takia. Esimerkiksi vuonna 1946 talossa mainitaan pidetyn 19 kertaa iltamia. Toiminta hiipui ja elokuun 16. päivänä 1951 Lieviön työväenyhdistys päätti lopettaa toiminnan kokonaan ja luovuttaa omaisuutensa Sos.-dem. puolueelle.[1]

  1. a b c d Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.