Lievestuore

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lievestuore
Lievestuoreen vanha kirjasto
Lievestuoreen vanha kirjasto
Kartta
Lievestuore

62°15′47″N, 26°12′14″E

Kunta Laukaa
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Maantiede
Kokonaispinta-ala 7,1 km²
Väestö
Väkiluku (2020) 2 369[1]
Väestötiheys 331,3 as./km²
Muuta
Postinumero 41400

https://www.lievestuore.fi/

Lievestuore on taajama Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Lievestuore sijaitsee Laukaan kunnan eteläosassa, valtatie 9:n (E63) varrella ja Lievestuoreenjärven etelärannalla. Taajama on Laukaan kolmanneksi suurin ja ensimmäiseksi teollistunut taajama.[2] Kaupallisesti alue kuuluu Jyväskylän markkina-alueeseen ja valtaosa varsinkin erikoiskaupan asioinneista suuntautuu Jyväskylään[3].

Vuoden 2020 lopussa Lievestuoreella (kunnan määrittelemällä tilastoalueella) oli 2 369 asukasta, joista 1 954 eli taajaman keskustassa ja 415 ympäristössä.[1] Vuoden 2016 lopussa asukkaita oli 2 505.[4]

Lievestuoreen suurin työnantaja on Senop Oy Lievestuoreen toimipiste, joka työllistää vajaat 200 henkeä. Alueella toimi aikaisemmin puolustusvoimien Lievestuoreen varikko, joka lopetti toimintansa vuonna 2007.lähde?

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievestuoreen nimen alkuperä on epäselvä. Nimeä on selitetty ainakin suomen sanoilla lieve (gen. liepeen) eli "reuna" tai lieve (gen. lieveen), "vesijättömaa". Sana tuore esiintyy Pohjois-Suomessa merkityksessä "kosteikko, kulonkiertämä". Todennäköisesti nimi ei kuitenkaan ole suomalaisperäinen, vaan mahdollisesti ajan saatossa "suomalaisemman kuuloiseksi" muotoutunut saamelaisperäinen paikannimi. Nimen taustalla olevat sanat ja nimeämisperuste jäävät joka tapauksessa epäselviksi. Alun perin nimellä on viitattu järveen, sittemmin Tuuloksen eräomistuksiin (Leffuitorij, 1552) ja myöhemmin kylään.[5]

Nimestä voidaan käyttää adessiivia Liepeellä, ablatiivia Liepeeltä ja allatiivia Liepeelle, mutta näitä muotoja pidetään leikillisinä.[5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievestuoreenjärven seutu oli hämäläisten, pääosin Tuuloksen erämaata 1500-lukuun asti. Alueella oli kaksi Lievestuoreeksi kutsuttua eräkappaletta, joista toinen kuului Tuuloksen Juttilan kylälle ja toinen Toivaalan kylälle. Varhaisin tieto asutuksesta on vuodelta 1560, jolloin Toivaalan erämaalla mainitaan uudisasukkaana savolainen Paavali Puttonen, Naarantaipaleen talon perustaja. Juttilan mailla oli vuodesta 1564 vuoteen 1571 lampuotina Markku Jussinpoika, jonka jälkeen alue oli autiona. Myös Lammin Porkkalan kartanolla oli vuodesta 1565 alkaen lampuotitila seudulla, joka nimettiin Markkulaksi vuosisadan lopussa silloisen lampuodin mukaan.[6]

Laukaan kylien rajat vakiintuivat viimeistään 1600-luvun alussa. Yleensä seudulla kaikki saman järven rannalle perustetut uudistalot luettiin yhteen kylään, mutta myös rälssiomistuksista muodostettiin usein virallisia kyliä. Lievestuoreen kylään luettiin aluksi kaikki Lievestuoreenjärven ympärillä sijainneet talot, mutta Naarantaipale ja siitä vuonna 1571 erotettu Puttola päätyivät lopulta Leppäveden kylän yhteyteen, tosin vuonna 1579 talot luettiin Niemisjärven kylään. Myöhemmin Lievestuoreen kylää laajennettiin liittämällä siihen kolme Skytte-suvun lampuotitilaa: Leivonniemi (myöhempi Simuna) Leivonveden rannalla, Rusila nykyisen Hankasalmen Niemisjärven rannalla sekä Taipale (Hytölä) Sumiaisten alueella, joten Lievestuore koostui pelkästään rälssitaloista.[7] Vuonna 1571 autioitunut lampuotitila asutettiin uudelleen vuonna 1611; taloa alettiin kutsua Montolaksi silloisen lampuodin Jussi Montosen mukaan. Talo oli aluksi sijainnut järven pohjoispäässä Ahturinniemellä, mutta siirrettiin myöhemmin nykyiselle paikalleen Montolanniemeen. Montoset asuttivat taloa 1670-luvulle saakka, joiden jälkeen talossa asuivat Valkoset. Saarilammin talo erotettiin Montolasta vuonna 1771.[8] Montolan ja Leivonniemen tilat olivat siirtyneet kruunulle vuonna 1694.[9]

Vuonna 1776 Lievestuore koostui Markkulan, Montolan, Rusilan, Simunan ja Hytölän jakokunnista.[10] Isonjaon aikana Lievestuoreen rajoja muutettiin jälleen, sillä kylä oli hyvin hajanainen eivätkä kaikki sen talot olleet enää rälssiomistuksiakaan. Vuonna 1829 Simunan jakokunta siirrettiin Kapeekosken kylään, Rusilan jakokunta Niemisjärven kylään ja Hytölän jakokunta Sumiaisten kylään. Samalla Kangas-Naaranputtolan jakokunta siirrettiin asukkaiden pyynnöstä Lievestuoreeseen. Tähän jakokuntaan kuului myös Hohonmaan ulkopalsta, joka ei sopinut viljeltäväksi ja otettiin vuonna 1831 valtionpuistoksi.[11]

Ennen alueen teollistumista Lievestuoreella tarkoitettiin kansanomaisesti koko järven ympäröivää rekisterikylää, kun taas nykyisen taajaman paikkaa kutsuttiin Hohoksi Hohonmaan valtionpuiston mukaan.[12] Jyväskylä–Pieksämäki-radan rakentaminen alkoi vuonna 1913.[13] Radan varrelle Lievestuoreeseen perustettiin vuonna 1914 postipysäkki, joka laajennettiin vuonna 1919 postiasemaksi. Lievestuoreen nykyinen rautatieasema tuotiin vuonna 1929 Karjalasta Humaljoen kylästä.[14]

Sellutehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Lievestuoreen sellutehdas

Lievestuoreen selluloosatehdas (aik. sulfaattiselluloosatehdas) oli toiminnassa vuosina 1927–1985, aluksi nimellä Haarlan Selluloosayhtiö (1927–1967) ja myöhemmin Keski-Suomen Selluloosa Oy (1971–1985). Tehdas oli toiminta-aikanaan Laukaan suurimpia työnantajia. Tehdas valmisti aluksi sulfaattiselluloosaa, kunnes 1950-luvulla siirryttiin sulfiittiselluloosan tuottamiseen. Tamperelainen liikemies Rafael Haarla perusti tehtaan Lievestuoreelle 1927, koska alueelta oli saatavissa raakapuuta, joka voitiin uittaa edullisesti tehtaalle. Lievestuoreen kautta kulki myös 1918 valmistunut Jyväskylä–Pieksämäki-rata.[15]

Lipeälampi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievestuore muistetaan haisevasta Lipeälammestaan, johon 1920–1980-luvuilla toiminut Lievestuoreen sellutehdas laski jätteensä. Lampea on 1990- ja 2000-luvuilla puhdistettu, eikä nykyinen maapohja enää sanottavasti haise. Itse tehtaasta on nykyisin jäljellä enää vain perustusten jäänteitä. "Lievestuoreen Liisa" oli Irwin Goodmanin esittämä suosittu kappale vuodelta 1971. Siinä kerrotaan myös Lipeälammen aiheuttamista hajuhaitoista.

Kansalaisopisto ja yhteiskoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sellutehtailija Haarla tuki voimakkaasti kylän sivistyspyrkimyksiä. Vuonna 1946 perustettiin Lievestuoreen kansalaisopisto, joka toimi osana setlementtiliikettä. Ohjelmassa oli aluksi ammatillisia aineita ja vieraita kieliä. Opisto sai 1961 Haarlalta oman toimitilan. Lievestuoreen yhteiskoulu oli perustamisvuonnaan 1948 Laukaan ensimmäinen oppikoulu.[16]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievestuoreen entinen juna-asema

Lievestuore on valtateiden 9, 13 ja 23 varrella, vaikkakaan valtatietä ei kulje itse taajaman läpi. Alueella kulkee runsaasti linja-autoja. Jyväskylän keskustaan on matkaa noin 25 km ja Laukaan kirkonkylään 30 km.

Lievestuoreen rautatieasema aivan taajaman keskellä on yksi rataosan Jyväskylä–Pieksämäki asemista. Liikennepaikka sijaitsee 24,8 kilometrin päässä Jyväskylästä. Kesällä 2014 matkustajajunat lakkasivat pysähtymästä Lievestuoreella. Aiemmin asemalta oli lopetettu lipunmyynti ja asemarakennus siirtynyt yksityisomistukseen.[17]

Lievestuoreen Kisa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

olympiavoittaja ja kansanedustaja Sylvi Saimo.
Pääartikkeli: Lievestuoreen Kisa

Lievestuoretta edustaa urheiluseura nimeltään Lievestuoreen Kisa. Vuodesta 1927 toimineen urheiluseura Kisan toimintaa pyörittävät viisi lajijaostoa: hiihto- ja suunnistus-, pesäpallo-, jääurheilu-, lentopallo- ja yleisurheilujaostot. Pesäpallolla on pitkä historia seurassa. Tällä hetkellä Kisan lippulaivana toimii miesten pesäpallojoukkue, joka pelaa Miesten Ykköspesistä. Seuran kuuluisin jäsen on ollut olympiavoittaja ja kansanedustaja Sylvi Saimo, joka asui Hohon kylässä.lähde?

Nokkakiven huvipuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Nokkakiven huvipuisto

Lievestuoreella toimii kesäisin myös Nokkakiven huvipuisto, joka avattiin vuonna 2007.[18] Nokkakivessä on laitteita ja tekemistä kaikenikäisille.[19] Puistoon on ilmainen pääsy, ja sen laitteisiin pääsee ostamalla rannekkeen.lähde?

Moottoriurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievestuore on tunnettu myös moottoriurheilusta. Kylän pohjoispuolella sijaitsee suuri moottoriurheilulle kaavoitettu[20] alue, jolla toimii esimerkiksi Ruuhimäki Circuit -kartingrata[21] sekä Keski-Suomen Moottorikerhon[22] ylläpitämät motocross- ja enduro-radat. Alue toimii myös Suomen MM-rallin Ruuhimäen erikoiskokeen maalialueena.lähde?

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lievestuoreen kirkko
    Lievestuoreen kirkko
  • Lievestuoreen ensimmäinen koulu, rakennusvuosi 1915.
    Lievestuoreen ensimmäinen koulu, rakennusvuosi 1915.
  • Taloja Liepeentiellä
    Taloja Liepeentiellä
  • Vuoristorata Nokkakiven huvipuistossa.
    Vuoristorata Nokkakiven huvipuistossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Berndtson, Nils: Laukaan historia I - Vanhan Laukaan vaiheita esihistoriallisesta ajasta vuoteen 1776. 2. painos. Jyväskylä: Laukaan kunta, 1983. ISBN 951-99436-6-8.
  • Kaalikoski, Veikko: Valoja Lievestuoreen rannoilla. Lievestuore: Lievestuoreen setlementti, 1996. ISBN 952-90-7542-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Laukaan väestö taajamissa ja kylissä (pdf) laukaa.fi. 30.12.2020. Laukaan kunta. Viitattu 29.5.2024.
  2. ↑ Lievestuoreen taajama, Jyväskylän seutu Jyvaskylan seutu. Arkistoitu 19.6.2018. Viitattu 27.4.2019.
  3. ↑ Lievestuore, Laukaa, Markkina-Analyysi 9.11.2016. Ramboll, Laukaan kunta. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
  4. ↑ Laukaan kunta: Laukaa Talousarvio 2018 Laukaa kunta. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
  5. ↑ a b Eeva Maria Närhi (EMN): Lievestuore (s.236-237) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 19.5.2024.
  6. ↑ Berndtson 1983, s. 104-105.
  7. ↑ Berndtson 1983, s. 125-127.
  8. ↑ Berndtson 1983, s. 219.
  9. ↑ Berndtson 1983, s. 291.
  10. ↑ Berndtson 1983, s. 257.
  11. ↑ Berndtson, Nils; Peltonen, Martti; Salminen, Vesa; Torikka, Pertti: Laukaan historia II - 1776-1868, s. 54-56. Laukaa: Laukaan kunta, 1986. ISBN 951-99650-1-7.
  12. ↑ Kaalikoski 1996, s. 58.
  13. ↑ Kaalikoski 1996, s. 88.
  14. ↑ Kaalikoski 1996, s. 106.
  15. ↑ Arto Kauppinen: ”Piirteitä Laukaan elinkeinoista 1800-luvulta alkaen”, Kohisevien koskien Laukaa, s. 100–101. toim. Helena Hänninen. Jyväskylä: Laukaan kunta, 1993. ISBN 952-90-4717-7.
  16. ↑ Taimi Kananen: ”Ylhäisempää opinkäyntiä ja muuta kansansivistystä”, Kohisevien koskien Laukaa, s. 138–143. toim. Helena Hänninen. Jyväskylä: Laukaan kunta, 1993. ISBN 952-90-4717-7.
  17. ↑ Katja Boxberg HS: VR sulkee Haukivuoren ja Lievestuoreen asemat Helsingin Sanomat. 25.4.2014. Viitattu 25.3.2023.
  18. ↑ Nokkakiven huvipuiston tarina nokkakivi.fi. Arkistoitu 7.6.2022.
  19. ↑ Nokkakivi nokkakivi.fi. Arkistoitu 28.12.2019.
  20. ↑ Keski-Suomen maakuntakaava, kaavakartta (PDF) Keski-Suomen liitto. Viitattu 27.9.2020.
  21. ↑ Ruuhimäki Circuit – 1240 metriä täynnä toimintaa mikrorata.fi. Viitattu 27.9.2020.
  22. ↑ Keski-Suomen Moottorikerho ry k-smk.fi. Viitattu 27.9.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lievestuore&oldid=22416738”