Kymmenottelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kymmenottelu
Kymmenottelun päättävä 1 500 metrin juoksu Budapestin MM-kisoissa 2023.
Kymmenottelun päättävä 1 500 metrin juoksu Budapestin MM-kisoissa 2023.
Miesten ennätykset
Maailmanennätys Ranska Kevin Mayer
9126 pistettä (2018)
Olympiaennätys Kanada Damian Warner
9018 pistettä (2021)

Kymmenottelu on moniottelulaji, joka koostuu kymmenestä yleisurheilulajista. Kymmenottelukilpailu käydään kahden päivän aikana. Ottelijan tulos on hänen yksittäisten lajien tuloksiaan vastaavien pistemäärien summa.

Kymmenottelu on ollut kesäolympialaisten ohjelmassa vuodesta 1912. Arvokilpailuissa vain miehet kilpailevat kymmenottelussa, kun naiset kilpailevat seitsenottelussa.[1]

Lajit ja pisteytys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymmenottelun lajit suoritetaan kahtena peräkkäisenä 24 tunnin ajanjaksona seuraavassa järjestyksessä:[2]

Miehet Naiset
1. päivä:

2. päivä:

1. päivä:

2. päivä:

Naisten lajit voidaan järjestää myös samassa järjestyksessä kuin vastaavat lajit miesten kilpailussa.[2]

Jokaisessa kenttä- ja juoksulajissa ottelijat jaetaan eriin ja suoritusryhmiin tulostasojensa mukaan, niin että samantasoiset kilpailijat ovat samoissa erissä ja ryhmissä. Viimeisen lajin viimeiseen erään kuitenkin pyritään kokoamaan kilpailun kärkitiloilla olevat ottelijat.[2]

Pituushypyssä ja heittolajeissa ottelijat voivat käyttää maksimissaan kolme yritystä.[2][3] Korkeushypyssä rimaa korotetaan aina kolmella senttimetrillä ja seiväshypyssä kymmenellä senttimetrillä.[2] Juoksulajeissa yhdessä erässä sallitaan vain yksi varaslähtö.[4] Ottelija ei saa enää jatkaa kilpailua, jos hän ei osallistu lainkaan johonkin lajiin.[2]

Ottelija saa kustakin lajista suoritustaan vastaavan pistemäärän, jotka lasketaan yhteen. Suurimman pistemäärän kymmenen lajin jälkeen kerännyt voittaa kilpailun. Tasapisteissä voittaja on se, joka on useammassa lajissa voittanut toisen tasapisteissä olevan kilpailijan. Jos lajivoitotkin ovat tasan, korkein yksittäisessä lajissa saavutettu pistemäärä ratkaisee voiton.[4]

Nykyaikaisen kymmenottelun edeltäjä oli antiikin Kreikan Olympian kisojen viisiottelu. Siihen kuului viisi lajia, mukaan lukien kymmenotteluunkin otetut pituushyppy, kiekonheitto, keihäänheitto ja pikajuoksu. 1800-luvulta alkaen kilpailtiin uudenlaisissa moniotteluissa, joissa oli erilaisia lajiyhdistelmiä.[5]

Ensimmäinen nykyistä kymmenottelua muistuttava kilpailu järjestettiin vuonna 1911.[5] Kymmenottelu otettiin kesäolympialaisten ohjelmaan Tukholmassa 1912. Silloin kilpailu järjestettiin kolmipäiväisenä. Ensimmäinen olympiavoittaja oli Yhdysvaltain Jim Thorpe.[6] Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa kymmenottelu on ollut mukana alusta asti eli vuodesta 1983. Menestynein maa kymmenottelun arvokisoissa on ollut Yhdysvallat.[7][8][9]

Kymmenottelun pistetaulukoita on ollut historian aikana käytössä viisi, koska pisteytyksen on haluttu seuraavan lajien tuloskehitystä. Ensimmäinen taulukko oli käytössä vuodet 1912–1936, toinen 1936–1950, kolmas 1952–1964, neljäs 1964–1985, ja viides vuodesta 1985 eteenpäin. Alkuvuosikymmeninä taulukot suosivat hyviä suorituksia yksittäisissä lajeissa, mutta nykyisin käytössä oleva viides taulukko suosii urheilijoita, jotka saavat tasaisesti pisteitä eri lajeista.[6]

Maailmanennätys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymmenottelun miesten maailmanennätys on ranskalaisen Kevin Mayerin 15.–16. syyskuuta 2018 ottelema 9 126 pistettä ja naisten maailmanennätys on liettualaisen Austra Skujytėn 14.–15. huhtikuuta 2005 ottelema 8 358 pistettä.[10]

Kymmenottelija urheilijana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymmenottelija on keskimäärin huipulla 27-vuotiaana. Vuoden 2004 olympialaisissa keskimääräinen kymmenottelija oli 191 cm pitkä ja painoi 86,3 kg. Kymmenottelijan ominaisuuksista tärkeimmät ovat juoksunopeus ja räjähtävä voimantuottokyky. Tärkein ominaisuus kymmenottelijalla on juoksunopeus, joka on tärkeää harjoittelussakin.[3]

Perinteisesti on ajateltu, että kymmenottelijoita on neljää eri tyyppiä eli juoksu- ja hyppytyyppi, juoksu- ja heittotyyppi, hyppy- ja heittotyyppi sekä yleistyyppi. Tyyppi tarkoittaa tässä sitä, mistä lajeista ottelija saa eniten pisteitä. Ottelijat myös jakautuvat ensimmäisen ja toisen päivän ottelijoihin eli niihin, joille ensimmäinen päivä on vahvempi kuin toinen ja päinvastoin. Tämä johtuu siitä, että kumpanakin päivänä tarvitaan erilaisia ominaisuuksia. Ensimmäisenä päivänä nopeutta ja räjähtävää voimaa, toisena päivänä tekniikkaa. Nykyään parhaita pisteitä antavat pikajuoksu- ja hyppylajit, joten suurin osa nykyisten ottelijoiden vahvuuksista suuntautuu näihin lajeihin. Esimerkiksi Ashton Eaton on selkeä juoksu- ja hyppytyyppi, joka maailmanennätyssarjassaan sai vähän yli 75 % pisteistään juoksu- ja hyppylajeista.[3]

  1. Miehillä kymmen-, naisilla seitsenottelu Yle. 29.5.2012. Viitattu 11.6.2024.
  2. a b c d e f Yleisurheilun kansainväliset säännöt 2022 (s. 235–238) World Athletics. Viitattu 8.6.2024.
  3. a b c Hassi, Lauri: KYMMENOTTELUN LAJIANALYYSI JA VALMENNUKSEN OHJELMOINT (pdf) (Valmentajaseminaarityö, Valmennus- ja testausoppi) kevät 2014. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 7.5.2019. (suomeksi)
  4. a b Decathlon Sportsmatik. Viitattu 8.6.2024.
  5. a b Decathlon: History World Athletics. Viitattu 8.6.2024.
  6. a b decathlon Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.6.2024.
  7. Athletics Men's Decathlon Medalists Sports-Reference. Arkistoitu 5.8.2013. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  8. Decathlon olympics.sporting99.com. Viitattu 18.10.2015. (englanniksi)
  9. Butler, Mark et al.: IAAF Statistics Book Moscow 2013 (pdf) iaaf-ebooks.s3.amazonaws.com. Viitattu 13.10.2015. (englanniksi)
  10. Decathlon Records IAAF. Viitattu 24.6.2012. (englanniksi)