Kuivahedelmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
1) korinttirusina 2) mustamulperi 3) valkomulperi 4) karviaiskoiso 5) aronia 6) tyrni 7) vadelma 8) kumkvatti 9) kultarusina 10) mustikka 11) goji-marja 12) kirsikka 13) karpalo 14) hapankirsikka 15) happomarja

Kuivahedelmä[1][2] eli kuivattu hedelmä on ruoka-aineena käytettävä hedelmä, jonka sisältämästä vedestä suurin osa on haihdutettu pois. Kuivatut hedelmät säilyvät huomattavasti pidempään kuin tuoreet, ja pienempinä ja kevyempinä niitä on myös helpompi varastoida ja kuljettaa. Kuivahedelmien valmistuksella on monituhatvuotiset perinteet. Perinteisin kuivausmenetelmä on aurinkokuivaus, mutta nykyisin hedelmiä kuivataan monin eri tavoin koneellisesti. Maailmanlaajuisesti yleisimpiä kuivahedelmiä ovat kuivatut viinirypäleet eli rusinat.[3]

Jotkin kuivahedelmät valmistetaan yksinkertaisesti kuivaamalla tuoreet hedelmät sellaisenaan, kun taas toisia käsitellään ennen kuivausta esimerkiksi sokeriliemessä, mikä tekee niistä makeampia ja pehmeämpiä. Nykyisin monet kuivahedelmät käsitellään ennen kuivausta myös rikkidioksidilla tai rikkihapokkeen suoloilla eli sulfiiteilla. Rikkikäsittelyn pääasiallisena tarkoituksena on estää hedelmän tummuminen kuivatuksen aikana ja säilyttää sen alkuperäinen väri.[3][2]

  1. Luomutuotteiden kysyntä kasvaa tasaisesti YLE Uutiset. Viitattu 4.1.2016.
  2. a b Kuivahedelmät käsitellään kauniimmiksi Kunto Plus. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 4.1.2016.
  3. a b Dried Fruit Fruit processing toolkit. FAO. Viitattu 4.1.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]