Kuisma ja Helinä (vuoden 1951 elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuisma ja Helinä
Ohjaaja Ilmari Unho
Käsikirjoittaja Ilmari Unho
Perustuu Larin-Kyöstin kertovaan runoelmaan Kuisma ja Helinä (1902) ja Väinö Syvänteen näytelmään Kuisma ja Helinä (1931)
Tuottaja Risto Orko
Säveltäjä George de Godzinsky
Kuvaaja Eino Heino
Niilo Heino
Leikkaaja Armas Laurinen
Lavastaja Ville Hänninen
Koreografi Alexander Saxelin
Pääosat Kalervo Nissilä
Elina Pohjanpää
Uljas Kandolin
Pentti Viljanen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi Oy
Ensi-ilta 1951
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Kuisma ja Helinä on Ilmari Unhon käsikirjoittama ja ohjaama elokuva vuodelta 1951. Se perustuu Larin-Kyöstin kertovaan runoelmaan Kuisma ja Helinä (1902) ja Väinö Syvänteen samannimiseen näytelmään (1931). Kalle Kaarna ohjasi niistä ensimmäisen elokuvasovituksen jo vuonna 1932.

Kolmiodraamassa Kuisma ihastuu talon palvelustyttöön Helinään, jota talon renki Isma on suunnitellut vaimoksi itselleen.[1] Myös Helinä rakastuu Kuismaan. Elokuvan lopussa Helinä hukkuu, Isma kuolee Kuisman ampumiin luoteihin ja Kuisma lähtee kasakoineen tiehensä.[2]

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Kalervo Nissilä  Kuisma  
 Elina Pohjanpää  Helinä  
 Uljas Kandolin  Isma  
 Pentti Viljanen  Fedja  
 Oke Tuuri  Mishka  
 Rauni Luoma  Eeva-piika  
 Elina Kolehmainen  Miina  
 Eino Kaipainen  Sankolan isäntä  
 Henny Waljus  Sanni  
 Rita Elmgren  Darja  
 Leo Riuttu  nimismies  
 Senni Nieminen  Liimatainen, 1. eukko kirkolla  
 Fanni Halonen  2. eukko kirkolla  
 Tauno Lehtonen  1. mies kirkolla  
 Jussi Piironen  2. mies kirkolla  
 Marja Rankkala  1. tyttö kirkolla  
 Mirja Tiirikka  3. tyttö kirkolla/tyttö Korpelassa (3. tyttö kirkolla/tyttö Korpelassa)  
 Lennart Lauramaa  talonpoika maantiellä  
 Kaarlo Aavajoki  Korpelan isäntä  
 Veikko Sinisalo  1. poika Korpelassa  
 Kauko Väyrynen  2. poika Korpelassa  
 Kaarlo Saarnio  mustalainen Kubanissa  
 Matti Aulos  häävieras Kubanissa  
 Veikko Linna  häävieras Kubanissa  

Arvioissa elokuvaa pidettiin pettymyksenä. Alkuperäisestä runollisesta tarinasta on tehty realistinen, mutta ”koko juttu muuttui perin banaaliksi ja paljastui auttamattomasti peräti vanhettuneeksi ja avuttomaksi”, johon Kuisman runolliset vuorosanat eivät istu, kirjoittaa Olavi Veistäjä (Aamulehti). Kiitosta sai Eino Heinon kuvaus niin Veistäjältä kuin Paula Talaskiveltäkin (Helsingin Sanomat). Modest Savtschenko (Työkansan Sanomat) paheksui elokuvan antamaa kuvaa kasakoista. Syytökset olisi tullut suunnata keisarinvaltaan ja sortotoimien todellisiin syyllisiin.[3] 2000-luvulla televisioesityksen yhteydessä Arto Pajukallio toteaa ohjauksen väkinäiseksi.[4][5]

  1. AL: Kuisma ja Helinä. Päivän elokuvia, Tv-maailma 33/2012, s. 29.
  2. Nordic video, kuollut linkki
  3. Kuisma ja Helinä (vuoden 1951 elokuva) Elonet. Lehdistöarvio. Viitattu 31.7.2014.
  4. AP: Kuisma ja Helinä. Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma 30/2014 s. 12.
  5. Aiheesta myös: Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 24.8.2012, s. D 9.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.