Konnunsuon vankila
Konnunsuon vankila (aikaisemmin Konnunsuon keskusvankila) oli Lappeenrannan kaupungissa Konnunsuon kylässä, entisen Joutsenon kaupungin alueella sijainnut täytäntöönpanovankila. Sinne sijoitettiin vapausrangaistukseen tuomittuja lähinnä Kaakkois-Suomen aluevankilan alueelta. Laitoksen ohjepaikkaluku oli vuoden 2009 lopussa 109 ja vuoden 2009 keskivankiluku 137,[1] mutta vuonna 2006 siellä on ollut kirjoilla samanaikaisesti jopa 280 vankia. Haminan työsiirtola oli hallinnollisesti Konnunsuon vankilan alainen.
Museovirasto määritteli vuonna 2009 Konnunsuon vankilan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]
Vankilatoiminta Konnunsuolla päättyi vuonna 2011. Viimeinen vanki siirrettiin muualle toukokuun lopulla.[3] Vankilan jälkeen tiloissa on toiminut Joutsenon vastaanottokeskus.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vankilan toiminta alkoi sisällissodan jälkeen vuonna 1918 vankisiirtolana. Vartijat tulivat kesäkuussa mainittuna vuonna ja vetivät piikkilangat parin ladon ympärille. 7.7.1918 ensimmäiset vangit tulivat tervahöyryllä Saimaan kanavaa pitkin. Pertti Vuoren kirjoittamassa Konnunsuon historiassa (1993) on tuolta ajalta useita silminnäkijäkuvauksia. Nykyinen vankila, joka määrättiin rakennettavaksi vuonna 1922 valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1935, jolloin Konnunsuon vankila luokiteltiin paitsi Suomen uusimmaksi myös tarkoituksenmukaisemmaksi rangaistuslaitokseksi.
Vankilan hallinnassa on enimmillään ollut yli 1000 hehtaaria metsää ja peltoa. Vankilan pellot ovat merkittävä muuttolintujen pysähdyspaikka. Siksi sinne on rakennettu kaksi lintutornia. Talvisodan aikana Ilmavoimien hävittäjäkoneet käyttivät peltoja kiitoratana suksivarustuksella. Vankilan rakennuksiin sijoitettiin lentokoneiden huoltoa ja henkilöstön majoitusta. Kivisaaressa - vankilan silloisen, noin neljän kilometrin päässä päälaitoksesta sijainneen erillisen osaston tuntumassa - oli jopa lentokenttä. Paikalla on nykyisin muistomerkki. Kivisaaren osasto lakkautettiin vuonna 1999.
Konnunsuon vankilassa harjoitettiin karjanhoitoa. Siellä oli lihakarjaa noin 200 päätä sekä puu- ja metalliteollisuutta. Jalostussikala oli Kaakkois-Suomen suurin. Konnunsuon vankila oli muutamina sulkemista edeltäneinä vuosina Etelä-Karjalan suurin luomun tuottajatila. Laitos oli jäänyt rakenteiltaan ja asuintiloiltaan kehityksestä jälkeen ja luvattujen mutta toteutumatta jääneiden remonttien yhä viipyessa rapistunut pahasti. Suunnitellun suurremontin piti viimeisen päätöksen mukaan alkaa vuonna 2011. Tällöin olisi ollut tarkoitus saada jäljellä oleviin niin kutsuttuihin "paljuselleihin" WC:t, uusia perusteellisesti LVIS-järjestelmät sekä osastoida vankila nykyisiä tarpeita vastaavaksi. Vuonna 2007 toteutetussa pienemmässä uudistuksessa laitokseen perustettiin kymmenen naispaikkaa.
Laitoksen lopettaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallituksen iltakoulu päätti 21. tammikuuta 2009 lakkauttaa vankilan vuoteen 2012 mennessä. Oikeusministeri Tuija Brax teki asiassa 11. huhtikuuta 2009 lopullisen päätöksen. Samassa yhteydessä päätettiin, että lakkautusuhan alla ollut Pelson vankila säilyy, joskin nykyistä pienempänä. Oikeusministeri Braxin perustelujen mukaan Konnunsuon vankilan lakkauttaminen johtuu vankeinhoitolaitoksen rahoitustilanteesta.[4] Myöhemmin päätettiin, että vankila toimii Konnunsuolla vuoden 2011 loppuun saakka. Viimeinen vanki poistui vankilasta kesäkuussa 2011 ja saman vuoden lopussa vankila lopetti toimintansa. Konnunsuon vankila-alue tuli myyntiin lokakuussa 2009 ja marraskuusta 2010 lähtien vankilakiinteistöt on omistanut kiinteistösijoitusyhtiö Royal House Oy, joka osti ne Senaatti-kiinteistöiltä. Kauppahintaa ei kerrottu, mutta kauppa käsitti 358 hehtaaria maa-alueita sekä noin sata rakennusta.[5]. Loppukevään 2011 aikana myyntiin on tullut muun muassa henkilökunnan asuntoina toimineita kiviparitaloja, kerrostalo sekä johtajan käytössä aikoinaan ollut 1920-luvulla rakennettu Vuorelan talo.[6]
Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Entinen vankila on edelleen Konnunsuon kylän keskeinen kohde. Huhtikuussa 2012 tiloissa aloitti toimintansa Joutsenon vastaanottokeskus, joka joutui muuttamaan entisistä toimitiloistaan Tiuruniemestä Lappeenrannan kaupungin irtisanottua vuokrasopimuksen.[7] Kiinteistö sijaitsee noin 15 kilometriä Joutsenon keskuksesta ja runsaat 20 kilometriä Lappeenrannan keskustasta.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pertti Vuori: Konnunsuon keskusvankilan historia. Konnunsuon 75-vuotisjuhlakirja. Paino: Ylä-Vuoksi, Imatra 1993.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Konnunsuon vankila Vankeinhoitolaitoksen sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Konnunsuon vankila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Helsingin Sanomat 28.5.2011
- ↑ Konnunsuon vankila lakkautetaan vuoteen 2012 mennessä 21.1.2009. Helsinki: STT via HS. Viitattu 21.1.2009.
- ↑ Konnunsuon vankila myyty HS.fi. 22.11.2010.
- ↑ http://yle.fi/alueet/teksti/etela-karjala/2011/05/koti_vankilasta_huutokaupalla_2610616.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Uutisvuoksi: Turvapaikanhakijoiden muutto Konnunsuolle alkoi (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Konnunsuon vankila Vankeinhoitolaitoksen sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Maailmankuulu maatalousvankila. Hyinen Konnunsuo raivataan viljelykselle. 17 km pituinen rautatie ja 50 km maantietä suolla, joka ei ennen ihmistä kannattanut. Omalaatuinen yhteiskunta - pieni "valtio valtiossa", Helsingin Sanomat, 27.08.1938, nro 229, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot