Keskustelu:Vartiokylän linnavuori

Hesari tunnetusti uutisoi arkeologiasta miten sattuu, joten en kyllä käyttäisi HS-artikkeleita kovin pitkälle viedyistä tulkinnoista kertovana lähteenä.--130.234.75.164 28. elokuuta 2007 kello 11.22 (UTC)

Nyt näyttää ihmisiä ärsyttävän maininta linnan rakentajien oletettavasta ruotsinkielisyydestä. Pikkujuttu sinänsä, mutta eivät kaikki asiasta kiinnostuneet tiedä, että Uudenmaan keskiaika oli hyvin ruotsinkielinen. Ruotsinkielisyyden mainitseminen voi vaikuttaa svekomaanihihhuloinnilta, mutta näkisin sen kuitenkin taustatietona ja kontekstointina. Mutta saa sen minun puolestani poistaa, jos vaivautuu asiaa ensin täällä perustelemaan.

Uudenmaan linnojen nimiin perustuva paikallistarina taas on vanhaa ja tunnettua folklorea, joka ilman muuta kuuluu artikkeliin.--130.234.5.137 15. lokakuuta 2007 kello 14.25 (UTC)

Koko Uusimaa ei ole ollut ruotsinkielinen, esimerkiksi Nurmijärvelle ei ole edes ruotsinkielistä nimeä. Täällä[1] sanotaan, että ruotsinkielinen asutus keskittyi vain 15-20 kilometrin rannikkokaistaleelle, ja että Länsi-Helsinkiin oli muotoutumassa hämäläiskyliä, ja, että muinaislinnan itäpuolella oli voimakasta hämäläisvaikutusta "ilmeisesti vakituisemmankin asutuksen muodossa". Tuolla sivulla ei nähdäkseni sanota, että rakennus ruotsinkielisten asukkaiden toimesta olisi todennäköisempää kuin rakennus esim. Albrektin toimesta, "Vartiokylän linnan rakennuttajina ovat voineet olla uudisasukkaat, kruunu, yksityishenkilö tai kirkko." --Jaakko Sivonen 15. lokakuuta 2007 kello 15.01 (UTC)

Jokin tehtiin jonkun toimesta -rakenne on suomen kielessä kielitoimiston vastustama svetisismi, jollaisia et varmaankaan halua tietoisesti käyttää. Muuten lienee syytä laittaa tuo Helsingin kaupunginmuseon muotoilu sellaisenaan artikkeliin.--217.112.249.156 15. lokakuuta 2007 kello 18.38 (UTC)

- Linkki kaupungin museon sivuille on rikki... T. Sakari