Keskustelu:Suomen presidentinvaali

Vuoden 1919 presidentinvaali

Eräs IP-osoite on jo useasti lisännyt tähän tiedon, jonka mukaan vuoden 1919 presidentinvaalin suorittaminen eduskunnassa olisi johtunut maassa vallinneesta sotatilasta. Haluaisin nähdä tälle lähteen. Käsittääkseni ensimmäisen presidentin valinta eduskunnassa oli yksinkertaisesti poliittinen kompromissi eri ryhmien kesken: oikeisto halusi presidentin valinnan ensisijaisesti valitsijamiehille ja vasemmisto eduskunnalle; kummankin tukea tarvittiin hallitusmuodon hyväksymiseen. Esimerkiksi eduskunnan historiikkisarjaan kuuluvassa teoksessa Kansanvalta koetuksella (Edita 2006) kuvataan sivuilla 141–145 miten vuoden 1919 hallitusmuotoesityksen eduskuntakäsittelyn aikana presidentin valintaoikeutta vekslattiin vuorotellen valitsijamieskokouksen ja eduskunnan välillä kunnes lopulta yhteisymmärrys löytyi tästä ratkaisusta. Artikkelissa Suomen presidentinvaali 1919 luetellaan tosin tukku muitakin mahdollisia selityksiä, mutta sekin on lähteetön artikkeli. --Risukarhi 3. tammikuuta 2012 kello 19.18 (EET)

Kuten Martti Ahtisaaren aikaisilla tasavallan presidentin sivuilla todetaan, eduskunta valitsi ensimmäisen presidentin hallitusmuodon 94 §:n siirtymäsäännöksen nojalla 1919 tai kuten nimitys on nykyisillä tasavallan presidentin sivuilla: voimaantulosäännös.

Mikä tällaiseen säännökseen johti? Se, että itsenäinen Suomi oli ollut yli puolitoista vuotta ilman omaa perustuslakia, hallitusmuotoa ja tämä viivästyminen puolestaan johtui tietenkin käydystä sisällissodasta ja sen jälkiselvittelyistä. Kun sitten hallitusmuoto oli viimein saatu aikaan, ei haluttu odottaa enää runsaat puolta vuotta, että ensimmäinen henkilö tasavallan presidenttinä olisi astunut toimeensa sääntömääräisesti maaliskuun alussa 1920, vaan heti heinäkuussa 1919 ja näin tuli riittävästi aikaa säätää laki presidentin valitsijamiesvaaleista (tuli voimaan 1922).

Edellä olevien syiden vuoksi on myös huomattava, että Suomessa oli edelleen kesällä 1919 voimassa sisällissodan aikainen sotatila. Silloin ei ole haluttu ryhtyä vaaliin, joka ainakin hetkellisesti jakaa kansan kahden eri henkilön kannattajaksi. Tästä syystä ei presidenttiä ole valittu normaalisti muulloinkaan sotatilan tai sodan aikana: 1940, 1943, 1944 ja 1946. Sen sijaan 200 henkilöä eli kansanedustajat on voitu valita, vaikka sotatila onkin vallinnut: 1919 ja 1945.

--193.64.22.20 4. tammikuuta 2012 kello 00.29 (EET)

Kuulostaa toki loogiselta, mutta on olemassa tämmöinen: Wikipedia:Ei uutta tutkimusta. Eli luotettava lähde kehiin, jossa tämä sanotaan. -Ochs 4. tammikuuta 2012 kello 00.44 (EET)

Aivan, mutta missä sitten ovat luotettavat lähteet, kun mainitaan, että presidenttiä ei voitu valita normaalimenettelyllä 1940 ja 1946 sotatilan vuoksi? --193.64.22.20 4. tammikuuta 2012 kello 02.30 (EET)

Voit lisätä kyseisiin kohtiin lähdepyynnöt tai jopa poistaa lähteettömät tiedot. -Ochs 4. tammikuuta 2012 kello 22.23 (EET)

Katsoin myös mitä aiheesta todetaan laajassa Itsenäistymisen vuodet -historiikissa (Valtioneuvosto, 1992) ja vuonna 2009 julkaistussa laajassa teoksessa Presidentin valta:: hallitsijanvallan ja parlamentarismin välinen jännite Suomessa 1919–2009. Niissä aihetta ei käsitellä laajasti, mutta kummassakin vasemmiston ja oikeiston välinen kompromissi mainitaan ainoana syynä ensimmäisen presidentinvaalin suorittamiselle eduskunnassa. Itse lakitekstin muodosta ei voi päätellä, minkälaiset syyt ovat johtaneet sen säätämiseen [vuoden 1919 valtiopäiväasiakirjoista voisi tietysti löytää ainakin viralliset perustelut], tarvittaisiin edelleen se lähde. Jos tuo sotatilan mainitseminen perustuu vain omaan päättelyyn eikä mihinkään lähteeseen, niin silloin se ei kuulu artikkeliin. Sitä paitsi sotatila ei estänyt järjestämästä eduskuntavaaleja maaliskuussa 1919 ja kunnallisvaaleja joulukuussa 1918, joten tuskin se olisi sinänsä estänyt presidentinvaaliakaan. --Risukarhi 4. tammikuuta 2012 kello 16.22 (EET)

Edelleenkään ei ole esitetty lähteitä maininnoille, että presidenttiä ei voitu valita normaalimenettelyllä 1940 ja 1946 sotatilan vuoksi.

Joka tapauksessa sotatilan aikana ei ole haluttu ryhtyä säännönmukaisiin vaaliin, jossa vain yksi henkilö tulee valituksi, siksi siis poikkeukselliset presidentin valintatavat 1919, 1940 ja 1946. Sen sijaan vaalit, joissa on valittu useampi henkilö yhtäaikaa, on voitu järjestää sotatilan aikana: kunnallisvaalit 1918 sekä eduskuntavaalit 1919 ja 1945.

--85.77.109.94 4. tammikuuta 2012 kello 22.09 (EET)

Linkit eri vuosien presidentinvaaleihin

Artikkelista ei ole suoria linkkejä eri vuosien presidentinvaaleihin. Ne kuitenkin löytyvät lopussa olevan Suomen presidentinvaalit -luokan kautta. Johonkin kohtaan tekstiä olisi varmaan hyvä tehdä luettelo vuosista, joina presidentinvaalit on järjestettty ja vuosista linkit eri vuosien vaaleja käsitteleviin artikkeleihin. --193.166.223.5 6. helmikuuta 2012 kello 11.30 (EET)

Linkit löytyy oikean reunan "Vaalit Suomessa" laatikosta. Kieltämättä täytyy osata katsoa oikeasta paikasta jotta löytää. --Harriv 6. helmikuuta 2012 kello 11.36 (EET)

Tie break

Artikkelissa todetaan, että jos toisella kierroksella ehdokkaat saavat täsmälleen yhtä paljon ääniä, voittaja arvotaan. Vaali­laissa ei tästä löydy mainintaa. Onko asiasta säädetty asetuksella vai mistä tieto on peräisin?

Entä jos ensimmäisellä kierroksella vastaavasti toiseksi ja kolmanneksi suosituin (tai jopa useampi) saisivat täsmälleen yhtä paljon ääniä – olisiko silloin arvonta käytössä? ‑-87.95.64.109 30. tammikuuta 2021 kello 06.14 (EET)

"Toisessa vaalissa ehdokkaina on ensimmäisessä vaalissa kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Eniten ääniä saaneesta tulee seuraava tasavallan presidentti.[2] Toisen kierroksen äänestyslipun on oltava väriltään eri kuin ensimmäisellä kierroksella. Mikäli tässä vaiheessa äänet ovat vielä tasan, vaalin voittaja arvotaan. Arvontaan ei ole toistaiseksi tarvinnut turvautua kertaakaan; vuosina 1931 ja 1956 valinta on tapahtunut niukimmalla mahdollisella äänten enemmistöllä." - Tämä viimeinen lause on outo, koska ennen oli valitsijamiehet ja nyt suora vaali. Eikä suorassa vaalissa taida olla arvontaakaan?  –Kommentin jätti 81.197.127.205 (keskustelu) 5. marraskuuta 2023 kello 13.28

Vaalilain 90 §:n mukaan "Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret, niiden keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla." Tämä pätee ilmeisesti kaikkiin vaaleihin, myös presidentinvaalien kumpaankin kierrokseen. On toki äärimmäisen epätodennäköistä, että suorassa kansanvaalissa äänet menisivät aivan tasan. Googlella löytyi myös vanha Iltalehden juttu, jossa pohditaan kysymystä. --Risukarhi (keskustelu) 5. marraskuuta 2023 kello 17.52 (EET)

Kauden alkamisajankohta

Presidentti ryhtyy toimeensa valitsemistaan seuraavan kuun ensimmäisenä päivänä. Eli jos esimerkiksi joku tulee valituksi ensimmäisellä kierroksella tammikuussa, kausi alkaa 1. helmikuuta. Jos taas valinta tapahtuu toisella kierroksella helmikuussa, kausi alkaa 1. maaliskuuta. Vuoden 2006 vaaleissa molemmat kierrokset käytiin kuitenkin tammikuussa. Miksi Halonen siis aloitti kauden maaliskuussa eikä helmikuussa?--82.128.136.247 24. marraskuuta 2022 kello 18.15 (EET)

Vuoden 2006 vaalien toinen kierros oli 29. tammikuuta, mutta virallinen vaalitulos vahvistetaan aina vasta muutamaa päivää vaalipäivän jäkeen, jotta tarkastuslaskennalle jää aikaa, minkä lisäksi vaalilain mukaan valtioneuvoston on annettava kuulutus presidentinvaalin tuloksesta 4. päivänä vaalipäivän jälkeen. Vuonna 2006 toisen kierroksen vaalitulos vahvistettiin 1. helmikuuta ja valtioneuvosto antoi kuulutuksensa 2. helmikuuta (sen voi lukea täältä), joten valitun presidentin toimikausi ei olisi voinut alkaa vielä 1. helmikuuta. --Risukarhi (keskustelu) 5. marraskuuta 2023 kello 18.11 (EET)