Lähteet 4 ja 5 linkit on kuollut. Kummastakin tulee "Not found". –Kommentin jätti Koira91 (keskustelu – muokkaukset)
Lähteistä puheen ollen, kumpikin tieteellisen nimen lähteistä on englanninkielinen. Eikö sille löydy suomenkielisiä lähteitä, vai miten on? Esimerkiksi jotkin linnut ovat engl. wikissä ja suom. wikissä eri tieteellisellä nimellä, kun kansainväliset ja suomalaiset lähteet on eri kannalla. 109.240.75.9615. toukokuuta 2022 kello 06.13 (EEST)[vastaa]
Näin merenrannalla, kivien lomassa, vedenrajaa pitkin kulkevan lähes mustan, pitkänomaisen otuksen, jota ajattelin täksi. Se ei pelännyt ihmistä lainkaan ja katseli minua, eikä sillä ollut mikään kiire pakoon. En ollut siitä kovin kaukana. Oliko kuitenkaan, kun se oli hyvin tumma -- melkein musta? Hyvin tumma -- sellainen tummanruskeasta vielä tummempi? Paljon tummempi kuin kastanja. Otus oli pitkänomainen ja näytti fretiltä. Oliko se sitten hilleri tai vesikko? Alueella on kyllä minkkitarhoja, lähin ehkä 10-20 kilometrin päässä. Artikkelin lukijana siis kiinnostaa, että mistä nämä pitkänomaiset otukset oikein erottaa keskenään? --Hartz (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 16.36 (EEST)[vastaa]
Lähinnä kiinnostavat minkin ja hillerin erot. Artikkelissa kerrotaan minkin ja vesikon eroista, mutta vesikosta kertovassa artikkelissa sanotaan, että vesikko on Suomesta hävinnyt (ei se sitten se voinut olla). Lisäksi on sellainen kuin kärppä. --Hartz (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 16.44 (EEST)[vastaa]
Artikkelin kuvat ovat aika huonoja. Ehkä tällaiseksi mieltäisin näkemäni otuksen: Tumma minkki. Artikkelissa voitaisiin mainita, että minkkiä ei saa sekoittaa hilleriin, vesikkoon eikä kärppään, eikä muuten saukkoonkaan, joka viihtyy myös veden läheisyydessä. --Hartz (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 16.52 (EEST)[vastaa]
Mitään alaleuan valkeaa läikkää en muuten pannut merkille -- mielestäni näkemälläni otuksella ei ollut sellaista (olisin kyllä hyvin huomannut ja pannut merkille, kun se tapitti minua muutaman metrin päästä). --Hartz (keskustelu) 10. lokakuuta 2014 kello 16.57 (EEST)[vastaa]
Artikkelin teksti: Samaa sukupuolta olevia vastaan minkki puolustaa reviiriään muiden näätäeläinten tavoin, mutta uroksen ja naaraan reviirit eivät mene samalla tavalla päällekkäin.
Kommentti: Tämä on epäselvä. Jos samaa sukupuolta olevat eläimet puolustavat reviireitään, ne eivät ilmeisesti mene päällekkäin vaan rajautuvat toisiinsa. Jos uroksen ja naaraan reviirien raja poikkeaa tästä, ilmeisesti ne nimenomaan voivat mennä päällekkäin - mikä olisi tietenkin lisääntymisen kannalta järkevää. En editoi tekstiä suoraan, koska en tunne aihetta riittävässä määrin.
Teksti: Myöskään uros- ja naarasminkin reviireissä ei ole niin suuria eroja.
Kommentti: Tämä on myös epäselvä kohta. Niin suuria? Suuria verrattuna mihin?
Tässä viitattiin vanhaan (-88) julkaisuun ja sieltä löytyvään yksitäiseen arvioon, joka ei pohjaudu tutkittuun tietoon. "Maalla ja sisämaan vesistöissä pesivät linnut ovat alun perinkin sopeutuneet minkkimäisiin saalistajiin, kuten vesikkoon ja hilleriin, joten niille minkki ei ole kovin suuri uhka.[5]"
Nykyinen käsitys ja tutkimus tukee oletusta, että minkki on myös sisävesien kosteikoilla ollut merkittävä vaikuttaja vesilinnuston monimuotoisuuden alenemiseen. Siksi minkkiä pyritään vähentämään mahdollisimman voimakkaasti myös sisämaan kosteikoilta. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320721001919
Ehdotan lainatun tekstin postamista tai ilmaisu pitää muuttaa siten, ettei kyseessä ole tietopohjainen sisältö, vaan yli 30v sitten tehty olettama ilman parempaa tietoa.
